Tuossa muutama tunti sitten luin loppuun ton Edith Södergranin kaikki runot sisältävän kirjan nimeltä "Elämäni, kuolemani ja kohtaloni". Seuravana olisi ollut vuorossa kirja nimeltä "Tulevaisuuden varjo", mutta skippasin sen, koska luin sen jo ajat sitten. Sitten oli vuorossa kirja "maa jota ei ole". Taas taisin lukea liian ahmien, koska tääkin meni vaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ja saman kohtalon kokivat myös kokoelman lopussa olleet runot, jotka eivät kuuluneet mihinkään kirjaan.
Siinäpä se runokokoelma. Se on ihan pakollinen hankinta jokaiselle Edith Södergran-fanille. Ja vaikka välillä en saanutkaan siitä välillä paljoa irti, niin olihan siinä kirjassa siellä sun täällä hienojakin runoja.
Meenpä nukq.
Hereillä taas.
Kävin tossa iltakuuden tienoilla kaupassa.
Luin yheltä istumalta Clauden kirjoittaman runokirjan nimeltä "Julmia ovat nämä valvotut unet". Cluade oli tunnettu lähinnä Smack-yhtyeen keulahahmona. Hänen oikea nimensä oli Ilari Peltola. Tämä runokirja koottiin hänen kuolemansa jälkeen häneltä jälkeenjääneistä runoista. Tää runokirja meni lähinnä yli hilseen, mutta oli kai siellä hyvätkin hetkensä.
Kysyinpä Igelkottilta runoilijasuosituksia. Hän osasi mainita vain Kirsi Kunnaksen.