Opettelin pari simppeliä softaa, jotka tekevät mutt:in käytöstä miellyttävämpää: muttprint:illä saan printattua meilini tosi nätin näköisenä. ja abook on sellainen simppeli meiliosoitetietokanta, jota on helppoa käyttää mutt:ista käsin ja joka on sellaisenaankin mainio softa.
Vim-editorin sain ajat sitten konffattua silleen, että sen LaTeX Suite on säädetty mieleiseksi. Mutta eilen ja tänään perehdyin tarkemmin Emacsin hirmutehokkaaseen LATEX-moodiin nimeltä AUC TeX ja sen myötä opin myös hyödyntämään outline-minor-mode:a. Ja äsken kuulin sellaisesta hienosta LATEX-editoinnin aputyökalusta kuin RefTeX. Nämä kolme emacsin elisp-kikkaretta yhdessä käytettynä ovat kyllä niin tehokas työkalusetti, että ihan huimaa jo pelkkä ajatuskin niitten käyttämisestä :-) . Taidanpa tosiaankin vääntää graduni nimenomaan GNU Emacsissa, vaikka jotain pieniä korjauksia voikin olla tarpeen tehdä Vim:illä. XEmacs on yleensä aina GNU Emacsia edellä, mutta GNU Emacs version 21 ilmestyttyä tilanne ei enää olekaan aivan niin itsestään selvä. Monessa asiassa se on tuoreinta XEmacsia paljon edellä. Ja sen mukana tulee monista elisp-kikkareista paljon tuoreempia versioita, tai siltä ainakin näyttää.
Pitää vielä hieman tutkia tarkemmin noita outline-editoreita ja mind map
-ohjelmistoja.
No niin... VimOutlinerin dokumentaatiossa oli jokunen aihetta sivuava linkki, mm. "Outlines: The Do Everything Tool". Siellä mm. kerrottiin, että Mä$ä-Wrödissä on, ah, niin kovin voimakas outline editor. Sitä en kyllä tiedä, kuinka helposti aloittelija siihen törmää ja päätyy sitä kautta rakenteisempaan tekstintuottamiseen. Luuleekohan tuon takia monikin Window$-pelle, että Microsoft, joka keksi myös Internetin ja multimedian, keksi myös outline editorit :-P ? Siinä artikkelissa väitettiin, että myös Applixwaressa olisi outline editor, mutta ainakin tässä mun ikivanhassa versiossa on sellainen vain esitysgrafiikkaosassa, muttei tekstinkäsittelyosassa. No, saattaahaan se uudemmissa versioissa olla toisin. Lisäksi siinä mainittiin, että myös mm. LYX:issä ja StarOfficessa olisi outline-kykyjä. Ensinmainittu ainakin näyttää eri väliotsikot hierarkkisina menuina. StarOffice on oikeasti OpenOffice.org, johon on heittetty sekaan jotain poropietaria kamaa, mutta en mä ainakaan mitään outline-kykyjä löytänyt mun OpenOffice.org:istani millään.
Lisäksi löytyi myöskin avoin standardi nimeltä OPML eli "Outline Processor Markup Language", joka perustuu XML:ään. Ja yllättyneitä ovat:
Ja siitä standardista on olemassa eräs implementaatio, joka on vapaata softaa ja toimii Unixeissa, kuten Linuxissa. Sen nimi on hnb eli "hierarchical notebook" ja se on jo saatavana Debian-pakettinakin. Vaikuttaa ihan tuettavalta ohjelmalta. Saatanpa hyvinkin käyttää sitä enkä VimOutlineria.
Tuo em. RefTeX on tavallaan myös outline editor, mutta en kylläkään ihan helpolla keksinyt, että miten siinä voisi tehdä niin, että laatii ensin outlinen, konvertoi sen LATEX-muotoon, jossa olisi eri tasoiset väliotsikot paikoillaan ja alkaa sitten tunkea sinne väliotsikoitten alle leipätekstiään. Ja olishan sekin varmaan viileää, jos se osaisi myös lukea ja kirjoittaa OPML:ää.
Oikeastaan outline editorien käyttö on vähän samanlaista touhua kuin "hahmottelu ranskalaisin viivoin", jota olen tehnyt jo ainakin lukiosta saakka, mutta jonkin verran edityneempää. Mistähän muuten tulee tuo käsite "ranskalainen viiva"?
Ihan kiva kun löytyy hyvät softat tota gradun tekoa auttamaan, mutta
kieltämättä vähän tulee mieleen se vanha satu karhunpennusta, joka
ei meinannut oppia kävelemään, koska oli niin syvämietteinen, että pohti
liikaa sitä, kummalla jalalla kannattaisi lähteä kävelemään. Jotain
tollaista siinä sadussa oli.
Meenpä nukq.