Pari päivää sitten aloin leikkiä TEX-paketilla ja -fonttiperheellä nimeltä universa. Se matkii Bauhaus -tyylistä fonttia nimeltä Universal. Laitoin äsken weppiin tarjolle sitä fonttia käyttäen runon "mistä sinä tulit (versio 2)" LATEX-muodossa ja vastaava mallipohja löytyy myös. Runosivulta löytyy juttua sen em. paketin bugisuudesta.
Mutta nyt meen nukq.
Hereillä taas.
Oho! Huomasin juuri, että olen runouden lukemisessa saavuttanut ainakin yhden
rajapyykin: Olen lukenut jo 20 runoilijalta vähintään yhden kirjan kultakin.
Ihan kiva.
Menempä kaupungille asioimaan.
Painuin ensin ylirotiskon pääkirjastolle ja siellä noudin pari kirjavaraustani jonka jälkeen kävin sen kirjaston kahviossa juomassa solaa. Jatkoin matkaani ja menin suoraan kävelykadulle. Ostin Airon musiikista vähän levyjä:
Noista Niskalaukauksen levyistä kävi ilmi, että ne ovat kovin vähissä ja ei oikein tiedetä, että tuleeko niitä uusintapainoksia. Se kypsempään ikään ehtinyt naispuolinen myyjä totesi, että jahka hän Timo Rautiaista seuraavan kerran näkee, niin kysyy häneltä, voisiko Timo jotenkin vaikuttaa levy-yhtiöön, koska Airon Musiikista niitä heidän sinkkujaan yhä kysellään ainakin sähköpostitse. Sitten menin kaupunginkirjastolle ja lainasin sieltä tällaiset runokirjat:
Lisäksi lainasin Leea Virtasen kirjan "Varastettu isoäiti - Vanhoja ja uusia kaupunkitarinoita".
Noi Eino Leinon kirjat lainasin tästä syystä: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus teki aikoinaan biisin Eino Leinon runosta nimeltä "Tulkaa kotiin". Huomasin aikoinaan pitäväni tuosta runosta ja biisistä mutten Eino Leinon Helkavirsiä-kirjoista. Kyselin sitten soveliaassa nyyssiryhmässä, että mitähän Eino Leinon kirjoja kannattaisi lukea löytääkseen lisää tuollaista samantapaista kamaa, kuin tuo runo "Tulkaa kotiin". Minulle sitten kerrottiin, että tuo runo löytyy kirjasta "Shemeikan murhe" ja että minun kannattaa lukea Eino Leinon kirjat "Talviyö" ja "Halla". Kaupunginkirjastolla neuvontapisteessä sitten kävi ilmi, että nuo kirjat "Talviyö" ja "Halla" ovat kirjassa "Kootut teokset II" Ja nuo kumpikin lainaamani Eino Leinon kirja piti hakea varastosta. Niitä ei siis jostain syystä pidetty hyllyissä.
Lopuksi painuin Vakiopaineeseen yhdelle. Sen yläkerrassa kolme paria
pelasi Go-peliä. Heidän joukossaan oli myös Janne Kujala. Aikani
istuttuani ja ihmeteltyäni painuin Kuokkalan sillan kautta kotiin.