Luin äsken Pentti Saarikosken kirjaa "Tiarnia-sarja ja muut Ruotsin-kauden
runot", jonka oli toimittanut H.K. Riikonen. Siinä on siis Tiarnia-sarja, sekä
Pentti Saarikosken muut viimeisten vuosien runot sekä runojen tiuhaa
allusioverkostoa selventävä kommentaari. Luin tuosta kirjasta kaiken, paitsi
itse Tiarnia-sarjan, jonka jo ajat sitten luin erillisinä kirjoina ja
ruotsinkieliset runot luin vain kommentaari-osan suomennoksina.
Ihan kivoja runoja tuli vastaan ja kommentaarit olivat aika mielenkiintoisia.
Mutta tämä kirja taas kerran pistää miettimään, että voiko hyvää runoutta tehdä
viittailematta vanhoihin myytteihin joka käänteessä. "tahtoisin heittää
pois...".
Luin jo yli puoleenväliin Eeva-Liisa Mannerin kirjaa "Kuolleet vedet".
Mutta nyt meen nukq.
Heräsin jokin aika sitten.
Hmmm... Voi olla, että äskettäin keksin, mistä CMX:n biisi "Pyörivät sähkökoneet" kertoo: Se kertoo esimerkin siitä, millaisia outoja unia se laulun kertojaminä näkee. Hassuksi tämän löydöksen tekee se, kun johtolanka on selkeästi nenän edessä, muttei sitä ensin osaa hyödyntää: "Minulla on outoja unia, joissa miehillä ei ole hampaita" (oikeasti laulussa jää pois tuo joissa-sana). Aikaisemmin pidin sitä vain irrallisena toteamuksena, mutta äskettäin siis keksin, että siinä koitetaan sanoa: "tällaisia outoja unia minä näen".
Eräillä ihmisillä on tapana kirjoitella WWW-päiväkirjaan myös uniaan ja olen
myös jollain ihmisellä nähnyt olevan WWW-sivuillaan erikseen päivä- ja
yökirjan. Mä näen joskus harvoin vähän outojakin unia, mutta ne on niin harvoin
niin outoja, että niitä muistaisi kauan heräämisen jälkeenkin. Olishan se
varmaan kivaa, jos uniaan voisi hyödyntää myös runoja rustatessaan. Se mun runo
"kuokkamiehen uni" ei ole mikään oikeasti näkemäni uni vaan se syntyi unen ja
valveen rajamailla syntyneen fantasian pohjalta. Sen fantasian syntyaikoihin
pelasin paljon Quakea, joka tunnetaan mm. lempinimellä "Kuokka". Muutama vuosi
myöhemmin runoa kirjoittaessa heitin sitten sekaan vähän muita aineksia.
Perkele! Nyt mä kyllä siivoan. Suunnilleen kaikki muu paitsi tietokoneeseen
liittyvä kama on jo siirretty pois siivouksen tieltä. Saa nähdä, keksinkö
jonkin tavan siivota niin, ettei konetta tarvitsisi ajaa alas. Jospa vaikka
nyppisi irti vain tietyt piuhat.
No, nyt on tää mun oma huone imuroitu ja mopattu. Näköjään tän saa siivotuksi silleenkin, että ei alasaja tietokonettaan. Pitää vaan ottaa prinsuista ja tyhmästä päätteestä vähän piuhoja irti ja laittaa ne jotenkin pois tieltä. Tällöin ei tietenkään voi kovin syvältä mopata tätä nurkkausta, jossa on tietokone ja sen monet piuhat. Oikosulkuhan siinä tulisi. Mutta imurilla kyllä voi hillua mielen määrin, kunhan varoo tökkäämästä jatkojohto-jakorasian virtakytkintä.
Mutta missähän se mun kämppis luuraa? Pääsisköhän sen kanssa huomenna
siivoamaan yhteisiä tiloja?
Soitin kämppikselle ja sain tietää, että huomenna hän kyllä tulee. Silloin pääsemme tai joudumme siivoamaan keittiön ja eteishallin.
Sitten siivoilin pesuhuonetta eli vessaa, kumminpäin vaan.