Sain tossa tunti pari sitten luettua loppuun Pentti Saarikosken runokirjan "Katselen Stalin pään yli ulos". Tuon kirjan otsikon takia luulin ensin, että sieltä kirjasta varmaan löytyy äärivasemmistolaista paatosta ylitse sietorajan, mutta sitten luin jostain, että tuossa kirjassa hän pikemminkin ottaa etäisyyttä vasemmistolaisuuteen, joten päätin sitten lainata tuonkin kirjan.
Kirjan alkuosassa on jotain kertovaa runoutta Islannin reissulta. Tokassa
osassa taas ollaan jossain maalla. Kummassakin osassa sitten pohditaan, mitä
kaikkea nähdään ja kuullaan. Ja siinä sivussa ihmetellään maailman menoa.
Enimmäkseen noi jutut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta
kyllä tästäkin jotain irti saa. Minulla on parhaillaan luettavana myös Tommy
Tabermannin kokoama runoantologia nimeltä "Maalliset mantrat", ja huomasin
juuri, että sinne oli tästa Saarikosken kirjasta otettu mukaan sivulta 82 runo,
joka alkaa "Maitohorsmat kukkivat" ja se on ihan OK.
Heti aamuseitsemältä pesin kaksi koneellista pyykkiä. Nyt menen nukq.