Eilen menin ensin yliopiston Mattilanniemen kirjastoon ja otin sieltä lainaan kirjan nimeltä "The LATEX Web Companion". Siinä on tex4ht:n käytöstä jopa sellaisia juttuja, joita ei ainakaan kovin helpolla löydä sen ohjelman mukana tulevista dokuista. Sitäpaitsi tex4ht mukana tulevissa dokuissa nimenomaan käsketään katsomaan em. kirjasta lisätietoa.
Jatkoin matkaa Seminaarinmäelle ja menin yliopiston pääkirjastoon. Varaamani vapaakappalekokoelman lehdet eivät olleet vielä saapuneet lehtivarastolta. Veivasin läpi pari rullallista Hesarin artikkeleita sisältäviä mikrofilmejä. Nyt on Hesarin vuoden 1996 helmikuun lehdet läpikäytynä. Iltakahdeksalta meni kirjasto kiinni ja fillaroin kotiin.
Eilen illalla oli ATK-keskuksella joku sähköpostikoneen päivitys, mutta jostain syystä sen aikana ja sen jälkeen ei voinut kirjautua millekään Unix-koneelle sisään. Tosin Solaris-koneet unohdin koittaa. Menin nukq siinä jotain iltakymmeneltä.
Tänään heräsin ennen aamukuutta ja heti aamuseitsemältä vein taas yhden koneellisen pyykkiä pesuun. Ne on jo ajat sitten saatu kuivatuksikin, mutta mää oon muuten vaan jumittanut netissä sen jälkeenkin.
Alkaa jo houkutella aika paljon sellainen ajatus, että hoitaisin itse sen kiinnostavien True Type-fonttien konvertoinnin LATEX:in tajuamaan muotoon. Ainakin saamani tutoriaalin perusteella se vaikuttaa ihan sellaiselta hommalta, että taidan kyetä siihen. Ensin tarvii muuttaa fonttitiedostojen nimet sellaiseen muotoon, että TEX tajuaa niitä paremmin. Siitä on oma standardi olemassa. Sitten pitä ajaa fonttieditoria nimeltä pfaedit silleen, että se ajaa sen omalla skriptikielellä kirjoitetun simppelin skriptin, joka käskee konvertoida ne fontit True Typestä Type 1:seksi. Tokihan sitä voi komennella vaikka hiirellä, mutta mä haluaisin tehdä automaattisemman ratkaisun kenties jopa niin, että laadin Makefileen. Se fonttieditori ei edes avaa ikkunaa, jos sen käskee ajaa omia skriptejään. Jos ko. fonteista tulee sitten joskus uudempia versioita, niin tarvii vaan ajaa uudestaan em. Makefile. pfaedit:ille kelvolliseen skriptiin voin katsoa mallia eräästä toisesta skriptistä, joka tulee Free UCS Outline fonts-projektin lähdekoodien mukana. Tämä pfaedit:in käyttö ei em. tutoriaaliin sisälly.
Sitten täytyy käpistellä ne Type 1-formaattiset fontit softalla nimeltä fontinst. Se vaan ruksuttaa itsekseen aikansa. Ja tähän väliin tuli vielä joku komento. Sen komennon ja fontinst-softan ajelua tuli vuosi pari sitten kokeiltua ja nekin olisi tarkoitus laittaa makefileeseen. Sitten tulee vielä vaikein osuus, eli fontmap-tiedoston laatiminen dvips:ille. Ja sen saa tehtyä niin, että sitä samaa fontmap:pia voi sitten käyttää myöskin xdvi ja pdftex. Sitä ei tarvinne kirjoittaa uusiksi joka kerta, kun em. fonteista ilmestyy uusia versioita, mutta uusia rivejä sinne saattaa tulla: Esim. Bitstream Vera Roman-fontista saattaa joskus tulla vielä kursivoidutkin versiot.
Joku muuten teki jo Bitstream Vera-fonttiperheen Roman- ja Sans-fonteista ns. semi-condensed-version. Nekin olis kiva saada em. hommaan mukaan. Jotkut mouhot taas alkoivat tehdä Äksästä tutuista Fixed-fonteista Type 1-versioita, mutta se on vielä sen verran keskeneräinen projekti, että sen tarjoamat fontit voisi ottaa vasta myöhemmin mukaan.
Tuon projektin loppupuolella fontinst-komennosta eteenpäin luodaan siis mm. ns. virtuaalifontteja, fontdefinition-tiedostoja ja fonttimetriikoita. fontinst-ohjelma automatisoi sen hyvin pitkälle. Mutta kuten sanottua, fontmap-tiedoston joutuu laatimaan käsin. Mitä järkeä tuossa kaikessa sitten? Ainakin tolla saadaan varmistettua se, että riippumatta ko. fontin käyttämästä merkistöstä aina saadaan sieltä fontista kaivettua esiin juuri se oikea merkki ja juuri oikeanlaisella kirjainvälillä. Saattaahan tohon härdelliin liittyä muutakin hienoa. Kun fontit sekä niille tekemäni aputiedostot ovat sitten paikoillaan, niin jopa minua tumpelommat LATEX-käyttäjät voivat tuosta vaan käyttää niitä fontteja dokumenteissaan. Siitäkin on oma standardinsa nimeltä TDS (TEX Directory Structure), jossa siis määritellään, minne hakemistoon mikäkin tiedosto kuuluu. Olennaisimmat TDS-standardin jutut löytyy UK TUG-FAQ:sta.
Mutta ei tota hommaa vielä tänään voi tehdä. Koetan taas tänään edes muutamaksi tunniksi vääntäytyä kirjastoon.
Hu0h!1 Meenpä sinne kirjastoon, vaikkei siellä kauaa voi enää tänään olla.
Kirjastossa sain kuulla, että lehtivarastosta varaamani vapaakappalekokoelman lehdet odottavat minua Aallon kirjaston lehtien lukukupaikalla. Syy tähän on kai se, kun pääkirjaston lehtienlukupaikalla on niin täyttä. Kiitti vitusti! Milläs mä nyt sitten otan valokopioita niistä lehdistä, kun sen mun kopiokortti käy nimenomaan pääkirjaston kopiokoneisiin. Sitäpaitsi mä vartavasten tätä urakkaa varten ostin siihen "voimaa"? Tod.näk. saan kuskata ne lehdet kopioinnin ajaksi pääkirjastolle, mutta tylsää se homma varmasti on, vaikka näitten kirjastojen välillä on matkaa pari sataa metriä.
Veivasin yhtä mikrofilmiä eteenpäin niin pitkälle kuin kerkesin. Kirjaston meni kiinni taas iltakahdeksalta. Sitten fillaroin kotiin.
Meenpä nukq. Toivottavasti huomenna meen koko päiväksi Yliopiston kirjastoihin. Mitä nyt välillä vois käydä Ilokivessä syömässä tms.