WWW-diary of Juhapekka Tolvanen:

Monday, 07 June 2004




02:27:21 EEST @018

Skädäm! Nyt mullon uusi uljas Tietokone melkein käyttökunnossa. Yks "pikku" juttu tosin vielä häiritsee: Sekä BIOS:sin että Linuxin mielestä siinä mun DIMM-muistipalikassa on muistoa vain 64 megatavua. En tajuu! Siinä palikassa itsessäänkin lukee pienessä tarrassa, että se olis muka 128 megan muistipalikka. Pitää heti maanantaina painua VEO Oy:hyn setvimään asiaa. Oliskohan se muistitehdas itse sählännyt jotain?

Mitä tulee itse säätöurakkaan, niin olihan se vähän rehkimistä ja piti soitella kymmenkunta puhelua, joista suurin osa meni Alpulle ja loput Joanna Kurjelle. Ihan ekana mulle aiheutti harmia se, kun en vielä osannut laittaa DIMM:miä paikoilleen. Se siis menee näin: Käännetään ne muistipaikan vivut auki-asentoon. Sitten vaan painetaan se muistipalikka oikeassa asennossa ja sopivasti voimaa käyttäen paikalleen, kunnes ne muistipaikan vipuset naksahtavat ylös. Muistipaikassa on kaksi kohoumaa, jotka menevät sen muistipalikan reunan vastaavissa kohdissa oleviin koloihin. Se mikä mulla meni pieleen oli lähinnä se, etten tajunnut käyttää tarpeeksi voimaa.

Korputtimen käyttökuntoon saattaminen oli myös vähän hankalaa. Eri korputtimissa on eri tavoin hyvin ja huonosti merkitty se, missä reunassa korputtimen liitintä on pinni numero 1. Loppujen lopuksi homma selvisi vasta sitten, kun vanhasta heresy-koneestani tappelin etupaneelin irti ja sen myötä lopulta sain korputtimen irti. Siinä on piirilevyllä isoin numeroin kirjoitettu ne em. reunapinnien numerot. Siispä korputtimen piuha piti laittaa niin, että punaisella merkattu kaapelin reuna on siinä laidassa, jossa on liittimen pinni numero 1. Vastaavasti emolevyllä olevassa korputtimen piuhan liittimessä piti olla se piuha oikeinpäin. Heti kun tiesi, miten päin yhdessä korputtimessa piuhan pitää olla, sain kokeilemalla selville kahden muun korputtimen pinnin numero 1 paikan. Merkkasin ne tussilla siihen kuoreen. Ne korputtimet olivat peräisin CodeBlastin koneesta. Kokeiluihini käytin DR-DOS:sin buuttausta.

Kuinka suuresti vihaankaan: 1) Liittimiä, jotka on mahdollista kytkeä väärinpäin. 2) Tietokoneen koteloita, joissa pitää purkaa melkein koko kone atomeiksi, jotta pääsee esim. vaihtamaan korputinta tai korputtimen paikkaan laitettua kovalevyä. Jos pitäisi tehdä autovertaus, niin tilanne vastaisi lähinnä sitä, että pitää purkaa puoli autoa, jotta saa öljyt tai lampun polttimon vaihdettua.

Nyt mä tässä hieman pähkäilen 2.6.6-kernelin ALSA-ajurien kanssa. Muuten voi jo soittaa WAV:eja ja AU-filettoja, mutta MID:ien soitto ei vielä toimi.





07:35:13 EEST @232

No niin. Sainpa aika pian myös MIDI-äänet toimimaan. Tässä uudessa koneessa ja 2.6-sarjan kernelissä on kyllä sekin nasta juttu, että pitkästä aikaa tekstitilan hiiriajuri nimeltä gpm toimii taas! Se meni mulla aikoinaan rikki, kun siirryin jostain Debianin versiosta tuoreempaan. En tiedä, auttoiko koneen vaiko kernelin vaihto vaiko molemmat. Tässä koneessa on muuten myös USB. Vanhassa heresy-koneessa on emolevyllä joku USB-liitäntä, mutta se varsinainen takapaneeliin tuleva USB-liitin puuttuu.

Laitoin tuon CodeBlastilta saamani koneen käyttökuntoon. Siitä puuttuu oikeastaan vain käyttis. Siinä on ennestään joku Red Hat Linux 5.2 joka kyllä boottaa, mutta rootin salasana on kateissa. Myöskin DR-DOS-korpulla se buuttaa. Oli vähän järkytys, kun huomasin, ettei siinäkään koneessa prossutuuletin liikahdakaan! Laitoin siihen vanhasta heresy-koneesta prossutuulettimen. Keittössä ja sänkyni päällä ei enää ole aateekoota levällään. Entinen heresy-kone on nyt sänkyni lähellä niin että sen etupaneeli on minua päin. Sitä on kiva katsella ja muistella menneitä ja miettiä, että mitä sillä pikku sisupussilla vielä voisi tehdä, kun vain vaihtaa virtalähteen ja ostaa jotain puuttuvia osia, kuten prossutuulettimen. Mutta sitä odotellessa olis kiva kokeilla tolla CodeBlastilta saamallani koneella esim. OpenBSD:tä tai jotain muita käyttiksiä.

Oli tää melkoinen säätösessio. Olis toki ollut kivempaa, jos vähän kaikki olis lähenyt pelittämään kertayrittämällä. Kolajuomia meni kolme litraa.





08:39:29 EEST @277

Onhan tässä "uudessa" koneessa vaikka mitä kehuttavaa. Esim. se on myös aika lupaavaa, kun BIOS:sin säädöissä oikein eksplisiittisesti kerrotaan mahdollisuudesta buutata SCSI-laitteilta. Ja kyllä toi hyppäys Pentium Classic 200 MHz-prossusta Pentium II 233 MHz-prossuun on melkoinen; nopeuslisä on jo aivan tuntuva. Ja tää CodeBlastilta saamani Hewlett-Packardin näppis on aika jykevän oloinen. Vanhan heresyn näppis kyllä toimii yhä, mutta kun kerran putsasin sen, Space-näppäin meni sellaiseen kuntoon, että sitä pitää takoa aivan keskeltä.

Vanha heresy oli muuten koteloltaan aikamoinen hermosaha: Sen korputtimen irtisaamiseksi oli pakko runnoa etupaneelikin irti, koska pari ruuvia jäi sen alle piiloon. Nyt mä ruuvasin siihen korputtimen kiinni silleen, että sen saa irti etupaneelia irroittmatta. Mutta yhä siinä on se inhottavuus, että korputinpaikkoihin laitteita lisäillessä tai niitä poistaessa täytyy ensin poistaa kaikki PCI- ja ISA-väylän kortit ja sitten emolevyn kiinnitystaso pitää "kaataa" pois tieltä. Kauheaa nysväystä.





12:38:37 EEST @443

Taas torkahtelen sängylläni. Saamutanpa koneeni ja meen nukq.





19:42:59 EEST @737

Heräsin tuossa iltaneljän tienoilla. Olen tolla uudella 2.6-sarjaisella kernelillä leikkinyt ja kokeillut yhtä sun toista.





19:44:27 EEST @738

Hmmm... Mitähän kaikkia käyttiksiä tolla CodeBlastilta saadulla koneella taikka vanhalla heresyllä voisi kokeilla? Tällaisia tulee ainakin mieleen:

Nuo ovat kaikki vapaita käyttiksiä. FreeBSD ja NetBSD ei oikein kiinnosta just nyt, koska FreeBSD ei oikein taida tarjota mulle mitään sellaista, mitä Linuxista löytyy ja NetBSD:tä jaksaa kokeilla lähinnä silloin, jos saa jonkin tosi eksoottisen epä-PC-koneen. Toi OpenBSD kiinnostaa siksi, kun siitä vois saada ehkä kivan palomuurin ja ehkä jopa levy- ja postipalvelimen. Ja erityisesti OpenBSD:n vahva panostus tietoturvallisuuteen on kova sana.

Aikoinaan tolla vanhalla heresyllä tuli ainakin kokeiltua muutamia eri käyttiksiä. Kun mä sain sen koneen, siinä oli MS-DOS 6.* ja Window 3.* eli "perinne-Windows". Ne olivat siinä vain siksi, koska koneen kasaaja Reima Hirvonen halusi testata niillä, että se kone todella toimii. Niistä ei siis tarvinnut maksaa mitään. Alunperin asensin siihen sekä OS/2 3 WARP Connectin ja Red Hat Linux 4.0:an. Myöhemmin OS/2 päivittyi versioon 4.0 WARP ja Linuxia päivittelin vaikka kuinka. Calderan DR-DOS mullon vieläkin jopa tässä uudessa koneessa. Sen nimi oli ensin OpenDOS, sitten kai DR-OpenDOS tms. ja sitten DR-DOS. Jossain välissä on tullut korpulta buutattua yhtä sun toista pientä käyttistä, mm. QNX:än jotain korppudemoa, jossa oli QNX:än käyttis ja siinä mm. flat-mode -näyttöajuri, graafinen työpöytäkäyttöliittymä, weppiserveri ja weppiselain. Lisäksi on tullut korpulta buuttailtua jotain Ville "Durre" Turjanmaan käyttiksiä, V2 OS:ää (sp) ja jotain ihmeen pk:ta.





Edellinen / Previous

Seuraava / Next

Juhapekka Tolvanen