Heräsin iltakymmenen tienoilla.
Hommasin tunnarin legendaariseen wikiin nimeltä Wikipedia, tarkemmin sanottuna sen enkunkieliselle puolelle. En kyllä ole varma, että tarviinko erikseen tunnarin, jos meinaan editoida myös suomenkielisiä sivuja. En kyllä osaa sanao, minkä verran mullon tolle Wikille annettavaa. Jotain pikkuvirheitä korjailin sieltä täältä: Esim. joku väitti, että fillareissa on kahta eri sorttia venttiileitä renkaissa: Schrader- ja Presta-venttiileitä. Mä lisäsin sinne myös Dunlop- eli Woods-venttiilin.
Olen kuunnellut aika paljon Nine Inch Nailsin CD-sinkkuja ja muita sellaisia levyjä, jotka eivät varsinaisiin albumeihin kuulu. On muuten aika vitun puuduttava kokemus kuunnella läpi kiljoona erilaista remixiä samasta biisistä. Ainaskin sellaisista NIN:nin biiseistä kuin "Head Like a Hole" ja "Down in It" on tehty remix-versioita aivan heterona. Jos pitäis mainita muitten bändien erilaisia biisejä, joista on biljardi erilaista remixiä tullut kuunneltua, niin ainakin Orbitalin "Lush" ja Shamenin "Progen" eli "Move Any Mountain" muistuvat mieleen. Huh huh! Mulla saattaa olla ne jollain C-kaseteilla Samppa-serkulta kopsittuna.
Taitaa olla niin, että se IRC-Gallerian kahtiajako, josta sanottiin tän vuoden alussa, että se tapahtuu "lähiviikkoina", on tapahtumassa parasta aikaa:
28.11.2004
Etkö ole vieläkään tunnistautunut irkkaajaksi?
Kaikkien käyttäjien kanavalistat siivotaan alkavalla viikolla 29.11.-5.12. Jos irkkaat, [ tunnistaudu ] irkkaajaksi nyt! Muiden käyttäjien kanavat siirretään IRC-Galleria -verkkoon ja ainoastaan irkkaajaksi tunnistautuneet voivat lisätä kanavia todellisiin IRC-verkkoihin (IRCnet, QuakeNet, jne).
Kylläpä se kesti, keletanattu!
Nukahdin muutamaksi tunniksi. Sen jälkeen sain loppuunluetuksi Aaro Hellaakosken kirjan "Runot 1916-1928", jonka on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Siinä on siis yksissä kansissa Hellaakosken kuusi ekaa runokirjaa: "Runoja", "Nimettömiä lauluja", "Me kaksi", "Elegiasta oodiin", "Maininki ja vaahtopää" sekä "Jääpeili". Vaikka tämä on paikoitellen tylsä kirja, niin enimmäkseen pidin tästä. Ainakin luontokuvaukset olivat kivaa luettavaa ja muutakin kivaa löytyi sieltä täältä. Tässä kirjassa kyllä selvästi näkee Hellaakosken kehittyneen runoilijana. Kertomansa mukaan Hellaakoski ajatteli kirjoitettuaan nuo runokirjat, että hän on runoilijana sanonut sanottavansa. Myöhemmin tosin sota ja sen aiheuttama kriisi pani hänet uudelleen runoilemaan. Ehkä luen niitä runokirjoja joskus toiste.
Aloittelinpa hieman P. Mustapään runokokoelman lukemista. Mutta nyt meen kyllä nukq.
Heräsin jotain tunti sitten.