WWW-diary of Juhapekka Tolvanen:

Wednesday, 15 December 2004




01:03:51 EET @002

Melko hukkareissun tein tänään: Kun pääsin yliopiston pääkirjastolle, niin siellä huomasin, ettei sitä mun tenttikirjan lukusalikapplaetta ollutkaan siellä lukusalin hyllyssä. Menin sitten Mattilanniemen kirjastolle ja se olikin mennyt kiinni klo 16.00. Kun en muutakaan tekemistä keksinyt, niin menin MaD-houselle ja ATK-keskukseen hengaamaan. Näinpä siellä ainaskin Kallion, Tero Niemisen ja Meskasen. Meskasen kanssa jupisin aika kauan.

Menin takas pääkirjastolle. Kun sitä kirjaa ei vieläkään ollut ilmaantunut hyllyyn, vaikka sulkemisaika (klo 18.00) lähestyi, aloin epäillä, että se on pöllitty. No, kirjastovirkailijat huomasivatkin, että se on ollut syyskuusta saakka sitomossa korjattavana. Tajutonta! Ja siellon kuulemma tosi pitkä jono kirjoja odottamassa korjausta.

Menin joksikin aikaa Vakiopaineeseen istumaan. Saavuin kotiin iltayhdeksän tienoilla.





01:34:02 EET @023

Meenpä nukq.





11:09:13 EET @422

Hereillä taas.





23:47:05 EET @949

Mun vanhemmat tulivat käymään vähän ennen puoltapäivää ja toivat mulle mm. jouluruokia, esim. lanttulaatikkoa. Sitten menimme kaupungille. Kävimme ensin Katriinan kasvisravintolassa syömässä. Sitten kävimme ostoksilla mm. R-Collectionin jälleenmyyjällä, Anttilassa ja Sokoksella. Talsiessamme R-Collectionin myymälästä Sokosta kohti mä näytin mun vanhemmilleni, että millainen paikka on Bar68. Kun olimme astuneet sinne sisälle, isä vaan totesi: "Nähty on" ja lähdimme veks.

Mulle ostettiin mm. tollainen kätevä pyykkikori: Siinä on puinen telinen, jossa roikkuu kaksiosastoinen kangaspussi. Toisessa osastossa lukee "Lights" ja toisessa "Darks". Tulimme takas mun kämpille iltakolmen tienoilla. Vähän sen jälkeen mun vanhemmat lähtivät ja hehän lähtevät ihan pian Pärnuun joulunviettoon.

Sain äskettäini WikiPedian avulla selville, että kynäfirma Parkerin omistaa nykyään Sanford, jonka puolestaan omistaa Newell Rubbermaid. Muita Sanfordille kuuluvia kynäfirmoja ja -brändejä ovat ainaskin Papermate, Sharpie, rOtring ja Waterman. Heidän maahantuojansa täällä Suomessa on Sanford Finland Oy, jolla ei ole ainakaan vielä WWW-sivuja. Tuossa maanantaina soitin sinne ja kyselin sieltä mm. Jyväskylässä sijaitsevista jälleenmyyjistä. Samalla pyysin heitä lähettämään Parker-kynistä kuvaston. Tänään se tuli ja mukana oli myöskin Watermanin kynistä kuvasto ja molempien mukana oli myös suositushinnastot. Niitä kuvastoja olen tänään aikalailla kuolannut. Täällä Jkl:ssä Parker-jälleenmyyjiä ovat:

Jos Parker-kynään tulee vikaa, sen voi lähettää korjattavaksi suoraan maahantuojalle tai sitten lähettää korjattavaksi jonkin jälleenmyyjän kautta.

Muutenkin olen viime päivinä surffailut paljon WWW-sivuilla, joissa kerrotaan kynistä ja varsinkin täytekynistä ja niitten keräilystä. Jos mä just nyt aloittaisin jonkin keräilyharrastuksen, niin täytekynien keräily voisi olla sellainen. Jonkinverran voin jo nyt keräillä täytekyniä, mutta ainakin toistaiseksi taidan tyytyä sellaisiin kyniin, joille löytyy ihan oikeaakin käyttöä ja jotka eivät siis ole vain kynäkokoelmaa koristamassa. Itseasiassa vakavamielisemmilläkin kynien kerääjillä se touhu on yleensä sellaista, että osa niistä kerätyistä kynistä on heillä ihan oikeassa käytössä ja vain harvinaisemmat ja kalliimmat kynät pidetään suunnilleen "pumpulissa". Toi täytekynien keräily on aika suosittu harrastus ainaskin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja ilmeisesti jonkinverran myös Saksassa. Niissä pidetään ns. Pen Show-tilaisuuksia, joissa kynien keräilijät ostavat, myyvät, huutokauppaavat, vaihtavat ja esittelevät kyniään. Ainaskin Parkerin, Sheafferin ja Pelikanin kotisivuilla tuli vastaan myös omat sivunsa ko. firmojen kynien keräilijöille. Täytekynien keräiljät saattavat varsinaisten täytekynien lisäksi kerätä mm. mustepulloja (sekä tyhjiä että täysiä), täytekynien ohjekirjoja ja korjausoppaita ja kaikenlaista täytekynien mainosmateriaalia. Usein he keräävät siinä sivussa myös kuulakärki- ja lyijytätekyniä ja muitakin kyniä tai ainakin silloin, jos ne kuuluvat jonkin täytekynän kanssa samaan mallisarjaan.

Seuraavaksi mun täytyy lähettää korjattavaksi mun Parker Vector Steel-mallinen lyijytäytekynä. Joskus yläasteella sen sain synttärilahjaksi, kun olin sellaista toivonut. Se tuli samassa setissä kuulakärkikynän kanssa. Aivan alkuvaiheessa jouduin sen kerran lähettämään korjaukseen silloisen Parkerin maahantuojan kautta. Lukion alussa ostin vielä samaan sarjaan kuuluvan täytekynän. Sitten vielä kaiverrutin niihin kaikkiin nimeni paikallisella kultasepällä ja teetin niille nahkaisen kotelon yhdellä samalla kylällä asustavalla naisella, joka osasi tehdä nahkasta vaikka sun mitä. Noita kyniä käyttäen raahustin lävitse mm. lukion, ylppärit, yliopiston pääsykokeet ja koko tähänastisen yliopisto-opiskeluni. Ja nyt tohon lyijytäytekynään on tullut sellainen vika, että lyijy tulee sieltä ulos epävarmasti ja hitaasti. Aika hurjaa, että toi kynä toimi noinkin kauan ilman huoltotarvetta. Tähän ei mainoslahjakynillä niin vain päästä. Tosin kyllähän Parkerin kynistäkin voi teettää liikelahja- tai mainoskyniä, kun painattaa tai kaiverruttaa niihin firmansa logon tms.

Tohon mun täytekynään täytyy kyllä ostaa ns. konvertteri. Se on semmoinen hökötys, joka laitetaan mustepatruunan tilalle. Sen avulla sitä kynää voi täyttää mustepullosta imemällä. Eli jos syystä tai toisesta ei pysty ostamaan sille mustepateja, niin sillä aikaa voi käyttää pullotettua mustetta. Lisäksi haluaisin ostaa itselleni ainaskin vielä toisen täytekynän, jota uskaltaisi pitää mukanaan melkein koko ajan. Ainaskin Parkerin halvimmassa mallistossa nimeltä Jotter on myös täytekynä mukana. Mutta vielä kiintoisampi olisi toi heidän Reflex-mallistonsa. Niissä kynissä on sellainen kuminen karkea otepinta. Sellaisia kynämalleja nykyään vähän joka kynäfirmalla ja näköjään Parkerkin lähti siihen leikkiin mukaan. Eikä ton malliston kynät maksa nekään paljon paskaakaan. Itseasiassa niitten hinta sijoittuu suunnilleen Jotter- ja Vector-malliston välimaastoon. Saatanpa ostaa siitä mallistosta myöskin kuulakärkikynän ja lyijytätekynän.

Se on vähän harmillista, kun pieni palanen kauneutta ja estetiikkaa on saanut viime vuosina niin vähän sijaa arkielämässäni, nimittäin kaunokirjoitus ja varsinkin täytekynällä tapahtuva kaunokirjoitus. Mulla on melko persoonallinen käsiala ja (kunnollisissa) täytekynissä on erittäin miellyttävä kirjoitustuntuma. Ei tuohon auta juuri muu kuin se, että täytyy pitää rintataskussa tästedes jotain kunnon täytekynää kuulakärkikynän sijaan tai sen kanssa. Varsinkin ton takia haluaisin hankkia jonkin toisen täytekynän. Ja jos runoinspis iskee silloin, kun minulla ei ole pääsyä nettiin kytkettyyn tietokoneesseen tai jos tulee muuta tarvetta kirjoittaa käsin, niin pitää tästedes kirjoittaa mahd. usein kaunolla. Tähän saakka olen kanniskellut rintataskussani Parker Jotter Steel-mallista kynää ja sillä olen kirjoitellut runojani ihan vaan "pölkkykirjaimilla".

Kerronpa vielä muutaman WWW-sivun täytekynien keräilystä. Varsinaisen alkusysäyksen täytekynistä kertovien WW-sivujen tutkimiseen sain tältä sivulta:

Christopher Browne's Web Pages: Hobby-Type-Stuff

Siinä on vaivaiset neljä linkkiä, mutta pelkästään niitten takaa löytyviltä sivuilta löytyy jo tosi paljon informaatiota täytekynistä ja niitten keräilystä. Sitten kun vielä tutkii niiltä löytyvät linkkilistat ja jatkaa surffailua eteenpäin, niin löytyy yhä vaan lisää ja lisää sivuja. Parkerin viralliselle kotisivulle annoinkin jo linkin. On myös olemassa epävirallinen Parker-fanisivu. Ja PenHero.com:min kynägalleriasivulta löytyy oma sivunsa mm. mun Parker Vector-kynistä. Kieltämättä tuossa galleriassa olevista kynämalleista ainaskin Lamy Al-Star, Pelikan Souverän M1000 Sheaffer NoNonsense, Sheaffer PFM ja Sheaffer Triumph Imperial, ovat mielestäni aika kuolattavia. Parkerin mallistosta kiinnostavia on tässä mainittujen lisäksi ainakin Sonnet Stainless Steel CT, Duofold "Big Red" ja Duofold Mandarin Yellow. Watermanin kuvaston mallistoista halvin Suomeen tuotava mallisto näyttää olevan nimeltään Philéas, joka on ihan hienon näköinen. Muita kuolattavia mallistoja siinä kuvastossa ovat ainaskin Sérénité, Edson ja Expert. Pelikanin kynämalleista kuolattavia ovat em. Souverän M1000 -mallin lisäksi ainakin Level L5 ja Technixx, mutta jopa heidän tuikitavallinen mallinsa nimeltä Pelikano voisi olla ihan hyvä ostos.

Enpä tiedä, innostuuko kovin moni tämän luettuaan täytekynistä, mutta ainakin pari neuvoa haluan antaa jo nyt: 1) Siitä ei tule mitään, että sama täytekynä on kahdella tai useammalla ihmisellä yhteiskäytössä. Pikemminkin täytekynän tulee olla henkilökohtainen: Kun sillä aikansa kirjoittaa, se tulee samalla "sisäänajetuksi", jolloin sen kärki muotoutuu lopullisesti ko. kirjoittajalle sopivaksi. 2) Täytekynissä on sen verran eroja kirjoitustuntumassa, ettei todellakaan kannata muodostaa juuri mitään mielipidettä täytekynällä kirjoittamisesta, ennenkuin on päässyt kirjoittamaan jollain kunnollisella täytekynällä. Olen itsekin joskus kirjoittanut jollain "kansakoulun jäämistöihin" kuuluvalla tms. täytekynillä, ja muistaakseni se oli jotenkin ankeaa. Myöskin sillä on väliä, millainen painopiste täytekynällä on ja miten hyvältä se tuntuu kädessä jne. Isokätiselle ihmiselle sopii paremmin iso täytekynä ja pienikätiselle taas joku sirompi, ohuempi ja kevyempi täytekynä. Jos painaa täytekynää kovin kovaa, niin silloin sen kärjen on hyvä olla jäykempi ja vastaavasti kevyemmin painavalle sopii joustavampi kärki. Muita neuvoja löytyy sitten antamieni WWW-linkkien kautta.

Kansakouluista puheenolleen, joskus muistan nähneeni jossain ikivanhan mainoksen suomalaisesta Akvila-musteesta. Se firma on yhä olemassa ja heidän kotisivullaan jopa kerrotaan tällaista:

"Vuonna 1920 perustetun Akvila Osakeyhtiön toiminta alkoi erilaisten musteiden ja liimojen valmistuksella - Akvila-mustepullohan on yksi tämän Suomen kansan sivistyksen symboleja!"

Olis kyllä kivaa tietää, onko Suomessa ketään täytekynien keräilijöitä. Jos onkin, niin tuskinpa täällä ainakaan mitään Pen Show:ta on koskaan missään. Se vois olla aika jännää mutta myös raskasta hommaa, kun alkaisi täällä Suomessa edistää täytekynien keräilyharrastusta. Voin hyvin kuvitella, miten suuressa huudossa Akvilan mustepullot saattaisivat suomalaisten täytekynäharrastajien keskuudessa olla :-) . Mutta kyllähän tollaiseen harrastukseen saattaa saada rahaa uppoamaan ihan heterona. Mutta jo pelkästään kaikenlainen täytekynistä kertovan materiaalin tutkiminen on tosi hauskaa ja mielenkiintoista eikä maksa paljon mitään. Mutta kuten sanoin, saatan mä ihan lähiaikoina ostaa ainakin jotain täytekyniä tykötarpeineen, ja ainaskin sellisia, mille löytyy oikeasti käyttöä. Kahtoo nyt. Tää on vähän samanlaista touhua kuin kaikenlaisista urheiluautoista kertovan materiaalinen tutkiminen: Kaikilla ei ole varaa ostella urheiluautoja eikä varsinkaan superautoja, mutta niistä on silti ihan kivaa lukea vaikka sellaisista lehdistä kuin Tekniikan Maailma, Vauhdin Maailma ja Tuulilasi. Ja itsekin olen ostellut joskus kauan sitten jonkinverran leikkiautoja, joitten esikuvina on ollut lähinnä erilaise Ferrarin automallit. En mä niillä koskaan leikkinyt vaan mä keräsin niitä kirjahyllyn reunalle koristeeksi. Ja seinilleni ostin jonkinverran urheiluautoja esittäviä julisteita. Ainaskin mulla oli Lamborghini Diabloa, Toyota Celicaa ja Toyota MR2:sta esittävät julisteet.





Edellinen / Previous

Seuraava / Next

Juhapekka Tolvanen