Argh... Kannattipa lukea lisää WWW-sivuja siitä Bodom-murhista. NOT! Vähän pelottaa mennä nukkumaan. Mutta kai se on pakko.
Heräsin ennen aamukahdeksaa. Aika hyvin sainkin nukuttua.
Täytyypä kirjautua koneesta ulos ja pikkuhiljaa valmistautua kaupungille menoa varten.
Fillaroituani keskustaan menin ensin Kipaan ja ostin sieltä vaan pari Parkerin konvertteria. Sitten kävin Kampuskirjassa ostamassa vain mustia ja sinisiä Inoxcrom-merkkisiä täytekynän mustepateja. Vähän kyllä ärrsytti, kun piti ihan pikkuasian takia palata vielä takas Kipaan; kysyin, että onko Pelikanin konverttereita jo tullut myyntiin. No, eipä ollut. Kipaan palatessa tuli vähän käytyä katsomassa uutta divaria, joka oli jotain kolme kuukautta sitten ilmaantunut siihen Kipan lähelle. Kävin Kauppahallissa. Siellä söin ns. lähipikaruokaa. Sitten huomasin, että sieltä lähteen joku kadun ali menevä käytävä, joka vie Torikeskukseen. Kävin Torikeskuksessa jossain luontaistuotekaupassa vähän ostoksilla.
Sitten alkoi taas kadoneen inspiraation metsästys kahviloista :-) . Fillaroin Harjun portaitten juureen ja lukitsin fillarini siihen lähelle. Sitten kiipesin ne portaat ylös ja talsin Harjun Vesilinnaan. Sen tornin kello näytti iltakolmea, kun saavuin siihen pihalle. Vesilinnassa hain juotavaa js sitten istuin ja luin Kaarlo Sarkian runoutta. Välillä ihailin maisemia terassilta käsin. Pari uutta runoideaa tuli mieleen ja kirjoitin ne Hipster PDA:han talteen. Välillä otin esiin keskeneräiset runoni sekä runoideateksititiedoston paperille printattuna. Vain jälkimmäiseen kirjoittelin jotein korjailuita punaisella Pilot VPen-täytekynällä. Välillä kävin siellä näkötornissa ihailemassa maisemia. Turistejakin siellä kävin hieman: Ainaskin joku pariskunta oli USA:sta Washington D.C:stä ja toinen Espanjasta. Ja jossain välissä viereisessä pöydässä kaksi naista taisi puhua venäjää ja joku turistiryhmä, joka siellä kävisi, taisi puhua saksaa. Joskus iltakuuden jälkeen lähdin pois ja menin takaisin fillarini äärelle.
Fillaroin Vakiopaineeseen. Yassir Elmaryod oli siellä. Ensin mm. luin lehtiä. Jonkin ajan päästä uppouduin todenteolla siihen Sarkian runokokoelmaan. Pekka saapui Vakiopaineeseen. Toisin kuin eilen, nyt Sarkian runous tuntui uppoavan minuun paremmin. Ja lopulta jotenkin väsyneen unisessa mielentilassa istuessani nojatuolissa lopulta jotain runoa alkoi puskea pintaan. Eikun paperia ja kirjoitusalusta esiin ja sitten kirjoittamaan se talteen (ja tietysti täytekynällä). Kun se runo oli valmis, tai pikemminkin siinä tilassa, etten sillä kirjoitussessiolla enää keksinyt siihen mitään paranneltavaa, olin varsin onnellinen tuosta pienestä ihmeestä. Tosiaan, saatanhan mä vielä viilata tuota runoa, mutta ainakin perusta on jo valmis. Hetkisen istuttuani ja ihmeteltyäni kirjoitin vielä toisen, edellistä lyhyemmän runon, mutta se olikin jo meta-runoutta, eli runoa runoilemisesta. Sen saatan vielä tökätä tuohon Kynähenkilön unet -runon perään jatkoksi. Luin Sarkian runokokoelmaa vielä sen verran, että sain kokonaisen kirjan luettua loppuun.
Johan Wahlström saapui. Maksoin hänelle kolmen euron velkani ja lähdin pois. Fillaroin Kuokkalan sillan kautta kotiin. Pyöräni kulki keveästi varmaan endorfiinien voimalla. Olen ollut kotona ja jonkin aikaa.