WWW-diary of Juhapekka Tolvanen:

Friday, 13 October 2006




02:45:41 EEST @031

No, nyt on olkkarista saatu siirrettyä muutama iso pahvilaatikollinen ryönää järkevämpiin paikkoihin. Vähänkö siihen tuli tilaa.





09:01:46 EEST @292

Otinpas pitkästä aikaa tuoreimmat Gunnar Ritterin ylläpitämät vi:n sorsat täältä:

http://ex-vi.sourceforge.net/

Sitten käänsin ja asensin sen modifioituani ensin sen Makefileen soveliaammaksi GNU Stow ‐käyttäjille. Ja tokihan upin sen Makefileen muittenkin riesa^H^Hmuksi weppiin. Silvuplee!:

http://iki.fi/juhtolv/hacks/C/vi/

Kyseessä on siis se aito ja alkuperäinen SysV‐haaran Unixien vi, jota Gunnar Ritter on muokannut niin, että se on muuten entisensä, mutta kääntyy kiltisti Linuxissa ja muissa moderneissa Unixeissa, sisältää Unicode-tuen ja tukee paremmin uusimpia Unix‐standardeja kuten POSIX ja Single Unix Specification. Huomatkaa, että nykyään vapaissa BSD‐haaran Unixeissa mukana tuleva vi on aivan eri ohjelma. Tarkemmin sanottuna se on nvi.

Se alkuperäinen vi on aivan sairaan nopea tekstieditori, jolla ihan mielellään tekee pieniä korjailuita esim. konfiguraatiotiedostoihin. Vaativampiin käyttötarkoituksiin käytän mieluummin vi:n kloonia nimeltä Vim (kuten tätäkin päiväkirjaentryä editoidessani) ja GNU Emacsia.

Tää on muuten aika nerokas juttu tekstinkäsittelyohjelmista ja tekstieditoreista:

Word Processors: One Writer's Retreat

Huomatkaa, että hän on kaunokirjallisuutta kirjoittava kirjailija, jonka päätehtävänä on tuottaa vain pelkkää tekstiä. Taittaminen yms. tekstinmuotoiluhomma on siinä tapauksessa kustantajan tehtävä. Vaan annas olla, kun pitää saada mukaan kaikenmaailman lähdeviitteitä ja ristiviitteitä yms.: Silloin ei pelkällä tekstieditorilla ole juuri mitään mahiksia vaan tarvitaan järeämpiä ohjelmia, esim. LATEX ja vielä vaan parempi, jos tekstieditorissa on kaikenlaisia LATEX‐koodin editointia helpottavia lisätoimintoja, kuten syntaksivärjäystä.

Eipä kyllä myöskään GNU Emacs tai XEmacs ole ainakaan oletusasetuksillaan niin päällekäyvä ja häiritsevä kuin nuo tekstinkäsittelyohjelmat em. jutussa ja saahan sen vielä vähemmän häiritseväksi, kun kytkee vaikkapa sen yläreunan painikepalkin pois. Mutta silloinkin vi:llä ja sen klooneilla on omat etunsa Emacsiin verrattuna. Siitä kertoo enemmän tämä artikkeli:

Interface Zen

Tosiaan, jos osaa kunnolla 10‐sormijärjestelmän ja käyttää vi:ssä kursorin liikutteluun nuolinäppäinten sijaan vain varsinaisia kirjainnäppäimiä, voi kirjoittaa sairaan nopeasti eikä ”tajunnavirtaa” pääse häiritsemään modifikaattorinäppäinten (kuten Ctrl ja Alt) kurottelu ja painelu yhtäaikaa kirjainnäppäinten kanssa. Mutta ehkäpä tuohon pääsee Emacsiakin käyttäessä, jos kytkee siinä päälle vi‐emulaation nimeltä VIPER. Silloin varmaan saataisiin emacsiin mukaan vi:n hyvistä puolista suurin osa, muttei tietenkään sitä vi:n ja sen kloonien salamannopeutta. Tätä täytyy pohtia enemmänkin ja ehkä jopa tosissaan alkaa VIPER‐käyttäjäksi.





Edellinen / Previous

Seuraava / Next

Juhapekka Tolvanen