Lähdin illalla fillaroimaan kohti keskustaa. Lyseon vieressä olevassa vihreässä talossa piti olla Fokus Ry.:n leffakerho klo 20:00. Tulin paikalle ajallaan, mutta teknisten ongelmien vuoksi tuli pidettyä ”akateeminen vartti”. Se talo oli se sama, jossa Halme ja Jiri Sironen asustivat joskus. Paikalla oli mun lisäksi kaksi miestä ja kolme naista. Katsoimme leffan nimeltä Emmanuelle. Ei se nyt ole mikään järin suuri mestariteos mutta siinä (kuin myös sen jatko‐osissa) on oma kumma viehätyksensä. Kyseessä on ranskalaisten pehmopornoleffojen äiti. Itse olen jo nähnyt ne kaikki neljä leffaa.
Leffan jälkeen menin Vakiopaineeseen. Siellä oli toki tuttujakin, mutta silti jäi sellainen tunne, että ”eihän täällä ole ketään” ja oli aika tylsää. Lähdin siinä jotain aamukahden tienoilla Freetimeen. Viimeistä hidsta en tällä kertaa päässyt kennkään kanssa tanssimaan, Lähdin vähän enne sulkemisaikaa fillaroimaan kotia kohti. Tuli vähän tihkusadetta niskaan siinä samalla.
Multa on, vittu, jo kolme Maglite‐taskulamppua mennyt pilalle siksi, kun paristo on vuotanut nesteitä pihelle ja sitten niitten nesteitten kuivetuttua se paristo on jumittunut paikoilleen. Argh!1 Jo monta vuotta sitten multa meni tolla lailla pilalle yks Solitaire‐mallinen taskulamppu, joka mullon yleensä avainnipussani. Ostin myöhemmin uuden tilalle. Viime vuoden kesällä ollessani Kinnulassa mummolassa (josta kylläkin se mummo on jo kuollut pois) lähinnä Pekkaristen sukujuhlan takia huomasin MiniMaglite AA ‐mallisen taskulamppuni menneen tuolla tavalla pilalle. Mutta ”tänään” tuolla Vakiopaineessa huomasin saman tapahtuneen tolle mun uudemmalle Solitaire‐malliselle taskulampulle, joka mulla on avainnipussani. Vittu!1
Ei kai tässä auta muuta kuin omaksua nämä kolme käytäntöä:
Keletanattu!1 Tosin vielä enemmän saattaisi vituttaa, jos menettäisi jonkin D‐kokoisia paristoja käyttävän taskulampun siksi kun joku paristo vuotaisi nesteensa pihalle.
On mulla tosin myöskin Petzl-otsalampussa ja CatEye-polkupyöränvalaisimessa käynyt niin, että paristo on vuotanut nesteensä pihalle, mutta niissä on sentään mahdollista saada paristo irti ja sitten hinkata ne valkoiseksi kiteiseksi jauhoksi kuivettuneet pariston nesteet irti jopa viilaa käyttäen. Kumpainenkin valaisin on mulla yhä käyttökunnossa
Kävi mulle kerran myös silleen, että heräsin yöllä outoihin ääniin; Vähän ajan päästä huomasin kirjahyllyn reunalla olleen D‐kokoisen Duracell‐merkkisen pariston vuotaneen nesteensä pihalle. Ne nesteet olivat vielä märkiä ja taisin jopa huomata ainakin yhden kuplan syntyvän, kasvavan ja puhkeavan. Olin tainnut sitäkin paristoa latailla em. Saitek EcoCharger‐laturilla.
Otinpa äsken vasemmasta nännistäni sen lävistyskorun. Se oli jo niin pahasti ”kasvanut ulos”, että se olisi saattanut pian pudota ja ties vaikka kadota. Täytyy mahd. pian teettä uusiksi ensin vasemman nännin lävistys ja sitten oikean nännin parannuttua myös sen lävistys.
En kyllä voi käyttää niihin ensikoruina noita kahta korua, jotka olivat niissä, koska ne ovat ”vain” kirurgiterästä. Nykyään on määrätty, ilmeisesti ihan EU‐direktiivillä, että kun lävistys tehdään, sen ensikorussa ei saa olla nikkeliä yli tietyn rajan eikä se koru testeissä saa erittää nikkeliä yli tietyn rajan. Kirurgiteräksiset korut eivät sellaisia vaatimuksia täytä, mutta esim. titaaniset korut ainakin yleensä täyttävät. Mutta ei se mitään: Titaanissa on sekin hyvä puoli, että se on erittäin kevyttä. Muita ensikoruihin kelpavia materiaaleja on ainaskin teflon.
Toinen juttu, joka täytyy lävistystä teettäessa muistaa on tämä: täytyy ottaa tällä kertaa 2 mm tangosta tehdyt renkaat. Noi entiset renkaat olivat jotain 1,6 mm tankoa ja se ei kai sitten ihan riitäkään, mutta joku 2,5 mm olis varmaan jo liioittelua ja siitä olis varmaan enemmän haittaa kuin hyötyä miehen nänneissä. Täytyy kyllä ensin vähän kysyä joltain pätevältä lävistäjältä.
Tällä hetkellä mun ainoa ”lävistys” on vasemman korvan alalehdessä oleva lävistyspistoolilla tehty reikä. Kokeilin juuri laittaa siihen korviksen ja se meni läpi ihan sukkana läpi. Se reikä on niin hyvin parantunut, ettei se enää ainakaan kovin helpolla mene umpeen.
Ai, niin… Sitä mun vasenta jalkaa, jossa oli se murtuma, ei vihlo enää juuri yhtään: Tänään fillroidessani kotia kohti tuli ajettua ylämäkeen seisaaltaan eikä ainakaan se tuntunut missään. Päästyäni fillarivaraston ovelle kokeilin tasajalkaa hyppimistä ja silloinkin oli tosi vaikeaa havaita siinä jalassa mitään vihlontaa. Hyvin menee.
Kävin tänään fillarilla kävelykadulla. Ensin kävin Sokos-tavaratalossa ja ostin tällaiset astiat:
Noi KoKo‐malliston astiat ovat 20% alennuksessa ja Kartio 21 cl lasit ovat muuten vaan alennuksessa tämän kuun loppuun eli vielä tänään ja huomenna. Ostin vielä Indiskasta yhdet akryylisormikkaat. Sitten fillaroin kotiin. Oli taas aika tihkusade tuolla ulkona sekä mennessä että tullessa.