Päivittäinen työaikani on aina vaan sellainen, että saavun työpaikalle siinä vähän ennen aamuyhdeksää ja lähden pois siinä iltakolmelta. Viikonloppuisin melkein aina pyykkään, mutta tulee sitä joskus viikollakin pyykättyä. Keskiviikkoisin on mulla yhä vaan se japanin kielen tunti ja kertaakaan en myöhästynyt sieltä alettuani tämänä TEV-jakson; Töiden jälkeen on aina aikaa ennen sitä tuntia niin ruhtinaallisesti, että ehdin kaikessa rauhassa lukea läksyni siellä Voionmaan koulun aulassa ennen tuntiani. Monesti käynkin ennen sinne menemistä Ekolossa ostamassa esim. vegaanisia suklaalevyjä. Eräällä viikolla oli muissakin kouluissa talviloma ja senpä vuoksi myös Kansalaisopistolla oli talviloma eikä meillä ollut japanintuntia. Töiden jälkeen kotimatkalla käyn usein Kolmikulman S-Marketissa ostamassa jotain ruokia ja Ekolossakin tulee silloin usein käytyä.
Siinä MOL:lin työpaikkailmoituksessa mainituista tehtävistä olen tehnyt suunnilleen kaikkia muita tehtäviä, paitsi siivoamista ja lasten ja nuorten arkkitehtuuripajojen ohjaajan apulaisen hommaa. Siellä Taulumäellä sijaitsevassa arkistossakaan en ole vielä kertaakaan ollut töissä.
Sitten edellisen päiväkirjaentryni jälkeen olen jaellut kaupungilla kahdesti jotain Alvar Aalto -museoon liityviä mainoksia tiettyihin kohteisiin: Ensin mainostettiin Alvar Aallon syntymäpäivän tapahtumaa ja sitten Maaliskuussa alkanutta Samuli Naamangan tuotoksia esittelevää näyttelyä, joka tuli Ben af Schulten -näyttelyn tilalle. Mainoksia jakelin tietysti fillaroiden ja ekalla kerralla osan myös jalan. Sen ekan kerran jälkeen meni vähän hermot, kun reittiään ei meinannut saada järkeväksi, vaan tuli mentyä ihme siksakkia ympäri kaupunkia ja välillä jopa tuli mentyä takaisin sinnepäin missä olin jo käynyt. No, keitin museolle palattuani itselleni paljon kahvia ja laadin kokemusteni pohjalta järkevämmän reitin ja seuraava mainosten jakelu sujuikin sen turvin jo todella leppoisasti ja nopeasti. Sen kierroksen aikana mua tuli vastaan pari japanilaista tyttöä: Näytin heille uutta WWW-käyntikorttiani ja kysyin, että olenko osannut kunnolla translitteroida nimeni katakana-merkeille (ユハペッカ・トルワネン). Heidän mielestään se oli ihan oikein kirjoitettu.
Museon perusnäyttelyä muutellaan parhaillaan ja olen välillä avustanut siinä hommassa museomestaria: Kannoimme poppelivanerista tehdyt levyt sinne museosaliin ja ruuvailimme ne seinään kiinni. Mutta äsken siinä perusnäyttelyn muuttamisessa työskenteli joku keikkatyöläinen viikon parin verran. Jotain ihme pömpeleitä hän museomestarin kanssa pykäsi.
Alvar Aalto -säätiön Taulumäen toimipisteellä on myös yksi siviilipalveluspaikka. Eräänä päivänä museomestarin ja sivarin kanssa kuskasimme sen sivarin kaikki tavarat hänen häthätää hankkimastaan vuokra-asunnosta hänen sivaripaikkansa tarjoamaan asuntoon. Olihan se vähän raskasta ja kyllähän se tympäisi jo etukäteen, kun omakin viimeisin muuttorumba oli vielä sen verran tuoreena muistissa. Mutta se kyllä hoitui nopeammin kuin se mun oma muuttorumba.
Yhä vaan teen kaikkein eniten sitä Alvar Aalto -aiheisten lehtiartikkeleiden lisäämistä tietokantaan. Kyllä mä olen erittäin varma, että jaksan tehdä sitä täydet 6 kk, mutta jos sitä tekisi esim. koko loppuikänsä, niin alkaisi varmaan viirata päästä tms. Eräänä päivänä mulla oli peräkanaa 6 kpl ruotsinkielisiä artikkeleita hoidettavana; Kiinnosti kyllä niin paljon, että taju meinasi lähteä – NOT!!! No, onneksi yksi niistä oli aika mielenkiintoinen haastattelu. Yks aika kiva juttu mun työssä on se, että pääsen kirjoittelemaan paljon täytekynilläni: Siinä käsitellessäni niitä artikkeleita mä luen ne ja samalla kirjoitan jollain täytekynällä paperille ylös vastaantulleita sanoja, jotka saattaisivat löytyä YSA:sta. Sitten WWW-selaimella tarkistan, että mitkä sanat todella löytyivät YSA:sta ja sen mukaan sitten teen punakynänäni toimivalla täytekynälläni niihin paperille kertyneihin sanoihin asiaankuuluvat merkinnät. Sitten vasta voin kirjoittaa tietokannan tietueen kenttään ne YSA-sanat.
Ekan kansiollisen lehtiartikkeleita naputtelin tietokantaan 15.-22.1.2008 välisenä aikana, mutta senhän oli edeltäjäni jo suurelta osin läpikäynyt. Tokan kansiollisen naputtelin tietokantaan 25.1.-6.3.2008 välisenä aikana. Aina naputeltuani yhden kansiollisen tietokantaan olen liimaillut kaikki sillä aikaa mediatarkkailufirmasta saapuneet artikkelit uuteen kansioon talteen. Kolmatta kansiollista olen naputellut tietokantaan 12.3.2008 lähtien.
Välillä olen tehnyt myös aika paljon puuttuvien piirustuskopioiden kartoitusta: Kaikki Alvar Aallon ja hänen arkkitehtitoimistonsa tekemät piirustukset on pyritty valokopioimaan mahdollisimman kattavasti ja ne valokopiot on laitettu kansioihin, joita on muutama kymmenen hyllymetriä. Vain ja ainoastaan tohtoritason tutkijat saattavat päästä tutkimaan niitä alkuperäisiä piirustuksia. Jos siis vaikkapa jonkun arkkitehtuurin opiskelijan täytyy päästä tutkimaan jonkin talon piirustuksia, niin hän pääsee tutkimaan nimenomaan noita valokopioita. Ns. Pääkansiosssa on lueteltu kaikki piirustukset. Kullakin piirustuksella on signuminaan oma juokseva numeronsa. Minä olen sitten tehnyt silleen, että otan pääkansion ja sillä hetkellä tutkittavana olevan piirustusten kansion ja sitten tutkin, mitkä pääkansiossa mainituista piirustuksista puuttuvat välistä ja kirjoitan ylös niiden juoksevat numerot. On niitä puuttuvia tullut vastaan aikalailla. Olen läpikäynyt jo ainakin ns. sakraalirakennusten, siis mm. kirkkojen piirustusten valokopiot ja paikkakuntien kaavoitussunnitelmia. Toi homma on kyllä selvästi yksitoikkoisempaa kuin se mun tietokantahomma, mutta kyllähän se silloin tällöin menee.
Se yks mainitsemani museologiaa opiskeleva harjoittelija lähti jo pois. TEV-jaksolle on tänne tullut jo kaksikin naista: Ensin tuli yks Minna, joka tosin aika pian siirtyi sinne Taulumäen puolella. Vähän myöhemmin tuli yks Eeva, joka on tehnyt ainakin sitä lasten ja nuorten arkkitehtuuripajojen ohjaajan apulaisen hommaa ja tällä viikolla hän myös siivoilee, koska yks työntekijä, jonka vastuulla se yleensä on, on lomilla tän viikon. Oli se Eeva välillä myös siellä Taulumäellä.
Alvar Aalto -museollahan on myöskin pieni elokuvateatteri, jossa pyörii yleensä non-stoppina elokuva Jyväskylässä sijaitsevista Alvar Aallon suunnittelemista taloista. Siellä voi pyynnöstä nähdä muitakin Alvar Aalto -aiheisia lyhytelokuvia. Perehtyäkseni työhöni paremmin olen saanut työajallani katsoa läpi ne kaikki. Limsaa ja popcornia ei sentään saanut viedä sinne elukuvateatteriin mukanaan. Siinä niitä lyhytelokuvia läpikäydessäni kävi ilmi, että listalla olevista elokuvista kaksi on kadoksissa.
* * *
Keskiviikkona 30.1.2008 japanin kielen tunnille fillaroidessani mun fillarin eturenkaaseen ilmaantui joku ihmeen läpyskä, joka hankasi lokariin. Sitten sen tunnin jälkeen huomasin, mikä se oli: Se oli jonkin kengän koron kantalappu, josta törötti naula joka se oli uponnut renkaaseen. Kotimatkalla ajoin ensin tosi hitaasti ja varovasti, mutta siinä Kolmikulman tienoilla jalkauduin. Kiinnosti ihan vitusti sen etukiekon sisäkumin vaihtaminen – NOT!!! Onneksi multa tosiaan löytyi ehjä sisäkumi, jonka laitoin sen puhjenneen tilalle. Pitäis jaksaa paikata se puhjennut sisäkumi jonain päivänä. On tosiaankin nopeampaa vaihtaa puhjennut sisäkumi ehjään sisäkumiin kuin paikata se puhjennut sisäkumi samantien.
Tammi-helmikuun vaihteessa mun vanhemmat kävivät mun luona jonain viikonloppuna lauantaina, eli tod.näk. 2.2.2008. Emme käyneet kaupassa.
7.3.2008 alkaen on Alvar Aalto -museolla ollut näytillä Samuli Naamangan töitä. Hän on lähinnä muotoilija ja sisustusarkkitehti. Se näyttely kestää 25.5.2008 saakka. Siinä maaliskuun alkupäivinä se Samuli pyöri siellä museolla ja sain häneltä nimmarinkin.
7.-8.2.2008 tuli osteltua vähän levyjä Levykauppa Äxästä. Tällaiset levyt ostin:
Viikonloppuna 8.-10.2.2008 kävin Seppälän K-Citymarketissa ostamassa tosi paljon ruokaa ja ruoka-aineita sekä tein peräti neljää sorttia ruokaa pakastimeen säilöön ja työpaikalla syötäväksi:
Keskiviikkona 20.2.2008 mulle tuli kirjastolta saapumisilmoitus, jossa kerrottiin, että anime-DVD nimeltä ”Final Fantasy: Unlimited. Phase 6” oli saapunut. Noudin sen muutaman päivän sisällä ja katsoin sen. Yhä vaan tuo anime-sarja jaksaa kiinnostaa. Pääsispä pian näkemään sen seitsemännen eli viimeisen osan.
Helmikuun loppupuolella lakkasimme käyttämästä Kahvila Belvederen takahuonetta sosiaalitilanamme, koska sinne kahvilaan tuli uusi kahvilayrittäjä pyörittämämään kahvilabisnestään. Meitä varten eräs toimistotila muunnettiin sosiaalitilaksi. Kahvila alkoi toimia maaliskuun alusta lähtien nimellä Café Alvar
Perjantaina 29.2.2008 olin Infernossa, koska siellä Hear Radion järkkäämä goottirokki-ilta nimeltä Inmost Night, mutta se rokkibaari möhli vähän kaiken. Ensinnäkin alunperin sen mestan piti aueta klo 20:00, mutta hepä olivatkin vasta äskettäin vaihtaneet aukeamisajaksi klo 22:00. Koko homman piti maksaa tasan 0 € + jotain 1 € narikka, mutta nytpä siellä olikin peräti 5 € pääsymaksu, johon sisältyi narikka. Lisäksi Inferno tunki siihen samalle illalle vielä jonkin hevibändin levyn ennakkokuuntelutilaisuuden, joten Hear Radion tiskijukkien piti odotella jotain tunnin verran sen loppumista ennenkuin he pääsivät soittamaan levyjään.
4.3.2008 ostin Airon Musiikista pikästä aikaa CD:n. Se oli Dir en greyn EP nimeltä six Ugly.
Perjantaina 7.3.2008 allekirjoitettiin TEV-jakson jatkon sopimus: Se eka 2 kk jakso tuli täyteen 13.3.2008 ja me sovimme, että olen siellä TEV-jaksossani täydet 6 kk eli 11.7.2008 saakka. Jiihaa!
Viikonloppuna 7.-9.3.2008 tein taas paljon ruokaa pakastimeen.
9.3.2008 tilasin Pendemoniumilta Noodler's Ink Polar Blue -täytekynämustetta pullollisen ja lisäksi vielä kolme konvertteria. Ne eivät ole vielä saapuneet.
Ekolo vietti synttäreitään 10.-15.30.2008 ja sen kunniaksi oli paljon tarjouksia, joista minä hyödynsin aivan täysillä tätä: Kaikki Ole Hyvä -pesuaineet olivat 20% alennuksessa. Mä sen viikon melkein jokaisena arkipäivänä vein jotain Ole Hyvä -sarjan pulloja täytettäväksi Ekoloon ja perjantaina tuli niistä viimeinenkin täyteen. Kyllä nyt kelpaa!
Samalla viikolla tuli bongattua jonkin verran japanilaisia: Ensin keskiviikkona 12.3.2008 yksi japanilainen jätkä kävi siellä Alvar Aalto -museolla. Sitten torstaina 13.3.2008 niitä kävi kaksi. Perjantaina 14.3.2008 menin töiden jälkeen katselemaan siinä vieressä ollutta Keski-Suomen Museota (jonka Alvar Aalto on suunnitellut), koska siellä on nykyän perjantaisin vapaa pääsy ja sen museokierroksen jälkeen kohtasin aulassa kolme japanilaista tyttöä. Kaikki nämä kuusi japanilaista olivat muistaakseni jotain arkkitehtuurin opiskelijoita. Ehkä japanilaiset ovat vain kohteliaita, mutta heihin tuntuu tekevän jonkinlaisen vaikutuksen se, että jossain hevonkuusessa joku viitsii opetella japania, vaikkei vielä kovin paljoo sitä osaisikaan. Ja ovathan he vähän ihmeissään, kun kertoo niille, että täällä suomessa kuunnellaan myös J-Rockkia ja lehtitelineistä voi löytyä suomennettua mangaa sekä sudokua ja kakuroa.
17.3.2007 kävin Jyväskylän uudessa kirjakaupassa olleessa loppuunmyynnissä: Pelastin sieltä itselleni pullollisen Waterman Florida Blue -mustetta. Siinä kassalle jonottaessani iski sähkökatko, mutta onneksi sain maksettua käteisellä. Vähän sen jälkeen Elosen rappusten yläpäässä näytti yks tyttö aika tutulta ja kun menin hänelle heittämään läppä, kävi ilmi, että hän oli kuin olikin Radiomix joka on IRC-Gallerian J-Rock Jyväskylä -yhteisön nykyinen ylläpitäjä. BTW Sen yhteisön nukkekammo ja P44V0 on tullut nähtyä ja tavattua jo monta kertaa, koska he ovat mun kanssa samalla japanin kielen kurssilla.
Keskiviikkona 19.3.2007 otatin itsestäni muutamia kuvia siellä työpaikallani. Kuvat otti valokuvaaja Maija Holma. Töiden jälkeen menin Wayne's Coffeehen juomaan jotain mitälie ”smoothieta” tms. kuumaa juomaa ja tekemään japanin kielen läksyjäni. Illalla piti olla tasan kello viideltä käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisäsen johtama performanssi nimeltä 5 monissa Suomen kaupungeissä. Idea oli siis se, että piti jollain julkisella mahdollisimman monta ihmistä ”jäätyi” paikoilleen viideksi minuutiksi protestina sille, että Irakissa on sota jatkunut jo viisi vuotta. Edes tuo Juha-Pekka Väisänen itse ei osannut sanoa, että mikä täällä Jyväskylässä oli se paikka, jossa oli tarkoitus jäätyä oikealla hetkellä. Jyväskylä on onneksi siitä simppeli kaupunki, että täällä on yksiselitteisen varmasti eräs paikka, joka on niin keskeinen paikka koko kaupungissa, ettei mitään muuta paikkaa kertakaikkiaan voi pitää keskeisempänä kuin se, nimittäin Kävelykadun ”Kompassi”. Siispä päätin hengailla sen tienoilla vähän ennen iltaviittä siinä toivossa, että siellä muitakin ihmisiä ”jäätyisi” niin että itse. Ja paskat! Ei siellä kukaan muukaan ”jäätynyt”, joten en sitten minäkään. Menin sitten japanin kielen tunnilleni. Vein sinne J-Rockkia soitettavaksi osana päivän kulttuuripläjäystä ja vastapainoksi kaikelle sille Enkalle ym. lällymmälle japsimusalle, jota meidän opettaja on meille soittanut. Soitimme Dir en greyn biisin nimeltä ”Kodou” levyltä ”Withering to death.”.
Tämän pääsiäisviikonlopun eli 21.-24.3.2008 ajan on ollut mulla vapaapäiviä. Mun vanhemmat kävivät täällä 22.3.2008. He toivat mulle tänne toisen konttorituolin: Se oli vuosikausia konttorituolinani, kun asuin vanhempieni luona ja nyttemin siihen on asennettu pyörät alle. Se sijoitettiin kirjoituspöytäni ääreen. Lisäksi he toivat tänne mun karttapallon, jonka aion lahjoittaa yliopiston hissan laitokselle. Sille on jo käyttäjä tiedossa. Kävimme ensi Seppälän Kirpputorimarketissa, jossa ostimme mulle mm. kelloradion. Sitten kävimme Seppälän Prismassa.
Astioitakin ostelin viikko pari sitten. Siellä Alvar Aalto -museolla huomasin, että myöskin Iittalan Teema -sarjan kuppeja pystyy pinoamaan korkeiksi pinoiksi. Eli ei välttämättä kannata maksaa itseään kipeäksi Iittalan Ego -sarjan kuppeja ostelemalla, vaikka ne ovatkin siitä hyviä, että niitä voi pinota vaikka kuinka korkeiksi pinoiksi. Mä ostin ensin SOKOS-tavaratalosta yhden 4 dl Teema-sarjan valkoisen kupin tarkistettuani, että se tosiaankin on halvempi kuin samankokoinen Ego-sarjan kuppi. Lisäksi se oli siellä alennuksessa. Sitten ostin vielä Seppälän Prismasta 4 kpl säästöpakkauksen 3 dl kuppeja Teema -sarjasta ja valkoisena. Lisäksi on tullut ostettua ainakin yksi XS-kokoinen vati Arabian KoKo-sarjasta.
Iittalan Ego -mallistossa on siis 1, 2 ja 4 dl kupit aluslautasineen. 1 dl kupeille mulla ei ole toistaiseksi käyttöä, koska en omista espressokeitintä tai edes ”mutteripannua”. 2 dl kupeille ei ole vastinetta Teema-sarjassa, joten niitä varmaan ostan Ego-sarjasta lisää. 3 dl kuppia Ego-sarjassa ei siis ole, mutta Teema-sarjassa on, joten niitä ostan varmaan vielä jonkin verran siitä Teema-sarjasta. Mutta 4 dl kuppia on sekä Ego- että Teema-sarjassa, joten ostan sitä siitä sarjasta, missä se on halvempi eli Teema-sarjasta.
]]>Jo vanhempieni ollessa täällä tuli avattua yks paketti, koska se ei ollut edes sidottu kiinni ja se paketti oli sellainen hieno kannellinen pahvilaatikko. Se oli Pirkko-tädiltä ja siellä oli kolme kappaletta Arabian Arctica-malliston 2,5 dl teekuppeja aluslautasineen.
Heti kun jouluaatto alkoi viime maanantaina, avasin vanhemmiltani saamani paketit. Ensin yhdessä paketissa oli Iittalan Hot Cool -malliston 4 dl laseja kaksi kappaletta. Niistä juon ainakin glögiä. Sitten toisessa paketissa oli yli 5 cm korkea pino erilaisia Iittalan Teema-sarjan lautasia. Kyllä nyt kelpaa! Nyt mulla on astioita, juomalaseja ja aterimia sellainen valikoima, että voin syödä kahden ihmisen kanssa neljän ruokalajin aterian niitä käyttäen.
Olen myös syönyt jouluruokia sen jälkeen kun vanhempani lähtivät, ainakin porkkanalaatikkoa ja lanttulaatikkoa ja kaksi kpl jotain vegaanista ”kinkkua”. Ja glögiä olen kitannut.
En jaksanut mennä minnekään aattoiltana, vaikka olinkin jotain sellaista suunnitellut. Mun unirytmi oli niin ”normaali”, että mua alkoi jo iltakahdeksan tienoilla nukuttaa, joten menin nukkumaan. Sama toistui sitten joulupäivänäkin.
Viime keskiviikkona eli Tapaninpäivänä täällä kävi Lare, joka oli kai joskus vuonna miekka ja kypärä IRC-kanavalla nimeltä #kimppasuihku ja joka nykyään on tuttu kanavalta #debian.fi. Hän toi mulle ilkosen ilmaiseksi kopiokoneen. Harmi vaan kun siinä on värikasetti tyhjänä, mutta kyllä kai se muuten on toimiva.
Muina päivinä en ole tehnyt mitään kovin ihmeellistä. Viimeinenkin porkkana- tai lanttulaatikko tuli syötyä pois päivä tai pari sitten.
Tänään kävin Prismassa ostamassa vähän ruokia. Kotimatkalla poikkesin Ärrällä ja muistin siellä ollessa kuulleeni Eläinoikeusfoorumilla Marianne-kaakaosta. Ostinpa sitten Marianne-karkkeja pussillisen. Kotiinpäästyäni kokeilin sitten tehdä sitä Marianne-kaakaota niistä karkeista ja soijamaidosta sauvasekoittimella. Oli se ihan hyvää. Tosin suklaan muruja piti lopuksi kaivaa pohjalta pitkällä lusikalla.
Nyt alkaa olla jo sellainen unirytmi, että saattaisin illalla jaksaa valvoa sen verran myöhään, että voisin mennä raflaan. Taidan siis mennä uuttavuotta viettämään jonnekin raflaan.
]]>Sunnuntaina 9.12.2007 mun oven kyltti pitkästä aikaa petti: Ovikello soi ja taas siellä oli joku kaupittelemassa kuvataidettaan. Tällä kertaa hän väitti olevansa Hollannista. Hän tod.näk. valehteli. Mullahan on se ovikyltin teksti nykyään suomeksi enkuksi ja puolaksi. Enpä tiedä, kannattaako siihen lisätä se teksti vielä hollanniksikin.
Maanantaina 10.12.2007 kävin illalla Prismassa ruokaostoksilla. Sieltä palatessa kävin Filmtownissa. Ostin omaksi vuokrakäytöstä poistetun leffan nimeltä ”Levottomat 3” ja vuokrasin anime-DVD:n nimeltä ”Ghost in the Shell: Stand Alone Complex” osan numero 1. Kotiin palattuani katsoin sen anime-DVD:n ja olin heti koukussa.
Tiistaina 11.12.2007 kävin palauttamassa sen anime-DVD:n ja vuokrasin vielä sen osat 2-5. Yhteensä niitä levyjä on 7, joista 6 ekaa on saatavilla suomeksi tekstitettynä ja joista 5 ekaa löytyy sieltä Filmtownista. Katsoin ne DVD:t jotakuinkin yhdeltä istumalta.
Animen katselussa mentiin jo keskiviikon 12.12.2007 puolelle. Siinä iltapäivällä mulle vihdoin saapui Pendemoniumista tilaamani täytekynäkamat eli Noodler's Ink Legal Lapis -täytekynämuste ja Sheaffer-merkkinen konvertteri. Se muste on aika erikoinen: Se on vähän samantapainen kuin Noodler's Ink Legal Blue, mutta huomattavasti tummempi. Sen väri näyttää tummansiniseltä, tummanturkoosilta tai tummanvihreältä riippuen kynästä, paperista, valaistuksesta ja varmaan vielä auringnpilkuistakin. Katselin loppuun ne animet. Se ”Ghost in the Shell: Stand Alone Complex” on tosi kiehtova, mielikuvituksellinen ja mukaansatempaava animesarja. Tyylilajina siinä aika selvästi sci-fi.
Kävin palauttamassa ne DVD:t. Kotiin palattuani aloin katsella sitä Levottomat 3 -leffaa. Oli se ihan kiva, vaikkakin vähän itseääntoistava leffa.
Torstaina 13.12.2007 oli peräti kolmet bileet tms. Ensin klo 16:00 alkaen oli ne lukukauden päättäjäiset, jonne oli kutsuttu kaikki ne, jotka olivat valmistuneet edellisten lukukauden päättäjäisten jälkeen, siis mm. allekirjoittanut. Tulin kyllä vähän myöhässä paikalle. Siellä oli jaettu todistukset niille, jotka valmistuivat viimeisimpänä tutkinnonjulistamispäivänä ja lisäksi oli ollut puhe. Tulipahan juotua kahvia ja jupistua jonkun psykologian emeritusprofessorin kanssa. Keräsin myös nimmarit häneltä, sekä laitokseni johtajalta ja tiedekuntani dekaanilta ja vielä tiedekuntani opintoasiainpäälliköltä. Siinä iltaviiden jälkeen väki alkoi häipyä. Siirryin hetkeksi MaD-housen puolelle nettaamaan. Mullahan ei enää ole tunnareita siellä oleville tietokoneille, mutta näköjään voin yhä käyttää siellä MacOS X:ää ajavie koneita, koska niissä ei vielä ole kunnollisia käyttäjätunnuksia.
Klo. 18:00-23:00 oli Kirjailijatalolla Fokuksen kauden päättäjäiset. Olin siellä paikalla heti alusta asti. Siellä oli fokuslaisia ja #fokus-kanavalta tuttuja ainakin rattaat, peltis eli peltirumpu ja jella.
Klo 22:00-03:00 oli taas Hear-väen järkkäämät bileet. Tällä kertaa otsikona oli Linnunlaulujoulu. Sinne tulin joskus iltakymmenen jälkeen. Siellä tuli seurattua Keuhkot-yhtyeen ja Teron keikat. Illan lopuksi ostin Keuhkojen levyn nimeltä ”Peruskivi Francon betonia”. Bäkkärillä levyä ostaessa sain kuulla, että artisteja varten tehtyä popcornia ja jotain vegaanista muhennosta jäänyt yli, joten autoin niiden tuhoamisessa syömällä niitä.
Perjantaina 14.12.2007 en tehnyt mitään järin ihmeellistä. Mitä nyt tilasin Rakennustiedon weppikaupasta itselleni kaksi Moleskine-muistikirjaa. Toinen on kalenteri ensi vuodelle ja toinen on Info-book.
Lauantaina 15.12.2007 oli Helsingissä YAD:n järkkäämät tesnopileet nimeltä ”Rave Against Drugs 7” ja sinne oli vielä järkätty naurettavan halpa yhteiskuljetus tilausajolinja-autolla, joten pitihän sinne mennä. Klo 16:30 saavuin YAD:n toimitilan nimeltä Brox äärelle, jossa tilausajolini oli lähtövalmiina. Ja eikun matkaan. Tampereelta nousi vähän lisää väkeä kyytiin.
Tanssin illan mittaan yhteensä tunnin tai parin verran ja varsinkin illan pääesiintyjän eli brittiläisen Amber D:n DJ-setin aikana. Oli ihan kivaa pitkästä aikaa reivata teknobileissä, mutta otti kyllä vähän koville, koska edellisestä kerrasta oli niin paljon aikaa. Loppuaika meni sitten lähinnä siinä, kun katselin tanssivia ihmisiä. Sain Amber D:ltä nimmarin ja ainakin kaksi kertaa musta otettiin kuva. Bileet päättyivät klo 04:00, mutta me menimme jo klo 03:30 takas tilausajoliniin, joka meni Tampereen kautta takas Jyväskylään. Oli jo aamu, kun saavuimme takas Jyväskylään.
Sunnuntaina 16.12.2007 en kai tehnyt mitään kovin ihmeellistä tai en ainakaan mieleenpainuvaa. Maanantaina 17.12.2007 tilasin Some Place Elsestä Ovron CD:n nimeltä Mosaick the Serpent / Vipera Aurea.
Tiistaina 18.12.2007 kävin noutamassa postista sen em. CD:n. Se on ihan jännää ambienttia. Ovron musaa olen jonkin verran jo netistä laillisesti lataamistani fileistä kuunnellut ja jo ajat sitten hyväksi todennut. Olis kyllä kova sana saada Ovro esiintymään Sähköjänikseen ja Hearin bileisiin.
Keskiviikkona 19.12.2007 menin puolenpäivän tienoilla kaupungille fillarilla. Ensin kävin yliopiston päärakennuksesta ostamassa kaksi kpl opintorekisteriotetta. Sen hinta on muuten 3 euroa ja ainakin minulle se on neljän sivun mittainen. Virallisesti oikeaksi todistaminen puolestaan maksaa 2 euroa per sivu, joten tästä voidaan päätellä, että vaikka notaari suostuisikin todistamaan virallisesti oikeaksi oppintorekisteriotteesta tehdyn kopion, se ei ole taloudellisesti kannattavaa vaan sen sijaan kannattaa aina hankkia uusi opintorekisteriote, jos sellaisen mielii laittaa liitteksi esim. työhakemukseensa. Tosin sehän on tullut jo kokemusperäisesti todettua, että notaari ei suostu todistamaan virallisesti oikeaksi opintorekisteriotteesta tehtyä valokopiota, koska siinä ei ole ihmisen allekirjoitusta.
Sitten kävin Yliopistopainossa teettämässä vähän valokopioita todistuksistani työhakemusta varten. Sitten kävin maistraatissa todistuttamassa ne virallisesti oikeaksi. Sitten kävin Avatar-nettikahvilassa. Taas vähän muokkasin työhakemuskirjettäni etänä SSH-yhteyden yli ja tulostin sen. Saatuani näin viimeisinkin työhakemuskirjeeni paperin käsille keräsin ne paperit kirjekuoreen ja suljin sen. Menin ylioppiston kirjaamoon ja jätin sinne työhakemuskirjeeni. Tällä kertaa hain Jyväskylän yliopiston hallintoviraston viestintäyksikköön tiedottajan määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Sitten kiertelin kaupoissa ja jätin eräisiin niistä CV:ni. Levykauppa Äxästä oostin Dir en greyn CD-sinkun nimeltä ”Dozing green” ja Viikatteen CD-sinkun nieltä Orret. Airon musiikista ostin MUCC:n CD:n nieltä 6.
Torstaina 20.12.2007 mun vanhemmat tulivat käymään. He toivat mulle joululajat sekä tuliaisia matkaltaan: He olivat olleet mun isän syntymäpäivien tienoilla reissulla, jossa mentiin ensin lentokoneella jonnekin Kreikkaan päin. Sieltä mentiin laivalla risteilemään Lähi-Itään ja pysähdyttiin mm. Aleksandriassa. Lopuksi palattiin lentäen takas Suomeen. Tuo reissu oli alkanut muutama päivä sen jälkeen kun he edellisen kerran kävivät luonani. He toivat mulle tavallista teetä ja muutamaa sorttia yrttiteetä sekä papyruksesta tehdyn kirjanmerkin. Lisäksi he olivat ostaneet pari papyruksesta tehtyä taulua. Isä tekee niihin jossain kehykset. He toivat mulle myös jouluruokia, mm. pipareita ja lanttu- ja porkkanalaatikkoa. Teimme kesäkeittoa ja söimme sitä. Äiti siivoili tätä taloa ja mä autoin lähinnä siirtelemällä tavaroita pois siivoilun tieltä. Kävin isän kanssa Prismassa vähän ruokaostoksilla silläaikaa kun äiti jatkoi siivousta. Ostimme mm. glögiä ja kolaa. Siivouksen jälkeen siirtelin tavaroita takas paikoilleen. Annoin heille mukaan heille ostamani joululahjat. Sitten he lähtivät.
Perjantaina ja lauantaina en tehnyt mitään kovin ihmeellistä. Olen ainakin syönyt paljon pipareita ja laatikkoruokia. Tänään kävin vähän ennen iltakuutta kaupassa ostamassa mm. lisää glögiä ja kolaa. Sieltä palattuani pesin koneellisen pyykkiä.
]]>Maanantai-iltapäivänä se perustamani IRC-gallerian yhteisö tuli viikon ikäseksi, joten tein tilannearvion: Meitä oli siinä yhteisössä silä hetkellä 4. Pudotin ikärajan kahteenkymmeneen.
Maanantai-iltana menin iltakuden tienoilla ruoka-ostoksille, mutta poikkeuksellisesti meninkin tällä kertaa Seppälän K-Citymarkettiin. Ostin sieltä ruokien lisäksi myös Nitor Back to Black -kangasväriä, jolla saa pesukonetta käyttäen palautettua mustan vaatteen haalistuneen värin takaisin mustaksi. Kotiin palattuani tein tosi tulista pastakastiketta ison kattilallisen. Keitin myös makarooneja ja sen kanssa sekoitettuna laitoin pastakastikkeet pakastusrasioihin. Jonkin ajan päästä siirsin ne jääkaappiin jäähtymään. Tiistaina siirsin jääkaapista ne pakastusrasiat pakastimen puolelle.
Keskiviikkona menin aika myöhässä vuoden viimeisella japanin kielen tunnilleni. Kurssi jatkuu sitten ensi vuoden puolella. Tunnin jälkeen kävin SOKOS-tavaratalossa. Siellä on Teema-sarjan tietynväriset astiat 20% alennuksessa S-etukortin omistajille. Mä ostin siitä sarjasta yhden valkoisen 15 cm lautasen. Mulla on niitä ennestään kaksi, mutta ne ovat käytännöllisesti katsoen koko ajan varattuna, koska niiden päällä on kiva pitää sulamassa olevaa pakastusrasiaa. Ostin myös vielä yhden joululahjan vanhemmilleni ja itselleni pari lyijykynään. Olisin ostanut myös pariston mun henkilövaakaan, mutta nepä olivatkin jo loppu. Kotimatkalla kävin sitten Seppälä Prismassa ostamassa niitä paristoja vaakaani. Lisäksi ostin vähän herkkuja. Kotiin mennessä kävin tsekkaamasa FilmTownin anime-tarjontaa. Jätin sinne myös CV:ni.
Torstaina otin vihdoin käyttöön sen ostamani kangasvärin. Laitoin sen värin pusseineen päivineen pesukoneeseen mun ensimmäisten mustien farkkujeni kanssa ja laitoin koneen pyörimään. Ne farkut on ostettu jo vuonna 1992 päivä pari ylioppilaskirjoitusteni jälkeen ja ne menivät aika pian harmaiksi ilmeisesti siksi, koska niihin aikoihin äitini ei tainnut tajuta höykäsen pöläystäkään siitä, mitä kaikkea vaatetta milläkin pesuaineella on järkevää pestä; ilmiselvästi niitä on pesty monta kertaa pesuaineella, jossa on valkaisuainetta mukana. Värjäys onnistui ihan hyvin, mutta pesukoneeni poistoletku menee vessanpönttöön ja se likainen vesi värjäsi pöntön sisäpuolta sinertävän mustaksi. Siinä tuli vähän paniikki, kun pelkällä huuhtelulla ne eivät lähteneet. Suihkuttelin sinne vaikka mitä pesuaineita vuorollaan ja huuhdoin ne pois sen jälkeen kun se oli saanut aikansa vaikuttaa. Pesin ne farkut, koska ohjeen mukaan niin piti tehdä. Sitten pesin vielä koneellisen mustaa pyykkiä.
Siirsin taas aiemmilta WWW-sivuilta tuttua matskua uusille muokattuani sitä ensin. Tällä kertaa vuorossa oli WWW-käyntikorttini. Aiemmat WWW-käyntikorttini ovat nyt lähes entisenlaisia, mutta OpenOffice.org:in aiemman formaatin sijaan ne ovat nyt OpenDocument-formaatissa. Lisäksi tein yhden uuden WWW-käyntikortin. Siinä on nimeni ja kotisivuni URL:in lisäksi mun nimi kirjoitettuna katakana-merkeillä. Kutsun sitä nimellä ”WWW-käyntikorttieni Japani-friikki-versio”. Kas tässä:
http://iki.fi/juhtolv/www-card/
Tästä lehtijutusta oli muuten paljon apua:
Linux Journal: Creating business cards with OpenOffice.org Writer (October 18th, 2007 by Bruce Byfield)
Jossain välissä hoksasin koittaa vessanpöntön sisäpuolen jynssäystä vessaharjalla. Siinä vaiheessa siellä oli vaikuttamassa pyykinhuuhteluaine, joka oikeasti on 100% sitruunahappoa. Johan irtosi! En tiedä, mikä käyttämistäni pesuaineista auttoi, mutta vähintäänkin sen em. kangasvärin jättämiä tahroja täytyy harjata jollain, jotta se irtoaisi.
]]>Sitten menin Sokos-tavarataloon. Ostinpa vielä toisen Iittalan Ego -malliston 2 dl kahvikupin aluslautasineen, sekä Arabian KoKo -malliston XS-kokoise lautasen vaaleansinisenä. Noi kumpikin mallisto on tän kuun loppuun 20% alennuksessa S-etukortin omistajille. Lisäksi ostin ekan kerran Robert's Coffeen Suklaakahvia. Kävin vielä Mestarin Herkun puolella ostamassa tummaa soijarouhetta ja menin kotiini.
Mulle tuli meilissä Post^H^H^H^HItellalta vastauksia työhakemuksiini. Mulla oli sisällä jo kauan sitten jättämäni kaksi hakemusta ja kolmannen olin jättänyt pari päivää sitten. Niistä kahdesta ekasta toiseen tuli hylkäyspäätös ja kolmanteen hakemukseen tuli myös hylkäyspäätös. Mutta vielä odottelen siis vastausta yhteen hakemukseen. Se olis vähän ennen joulua tapahtuvaa postinlajittelua.
Eilen olin ottanut kaupunginkirjastolta mukaani uusimman Jylkkärin. Tänä aamuna muistin lukea sen ja heti toka sivulla kerrotiin, että toimittajaksi oli valittu Iiro-Pekka Airola. Sitä mä kyllä ihmettelen, miksei ne voineet ilmoittaa valitsematta jääneille, kuten mulle, tavalla tai toisella, esim. meilitse.
Tänään tein aika ison satsin Keittoa™ ja laitoin ne kaikki pakastimeen.
Laitoin Itellalle äsken neljännen työhakemukseni. Se olis postinlajitteluduunia, jota tehdään ensi vuoden puolella.
* * *
Noi em. kirjat eli ”Fruits” ja ”Fresh Fruits” ovat sellaisia valokuvakirjoja, joissa on valokuvia japanilaisista teineistä, jotka pukeutuvat itse kehittämällään tyylillä. Tosin on sinne muutama Lolita-tyylinenkin tapaus eksynyt mutta onneksi ei yhtään gyaru-tyylisiä. On siinä kirjassa kyllä tosi tyylikkäitä kuvia tyylikkäistä ihmisistä. Ja siinä kirjassa olevat tytöt ovat tosi söpöjä.
Gyaru-tyylinen pukeutuminen ja meikkaus on mun mielestä aika ällöä ainakin liian pitkälle vietynä. Varsinkin sellaiset gyarut, joilla on kaikkein tummin keinorusketus, ovat ihan kamalia. Lolita-tyylinen pukeutuminen on mun mielestä ihan nättiä, mutta se aika helposti toistaa itseään. Lolitat ovat siis usein toistensa kopioita. Mutta noissa em. kirjoissa esitetty omaa tyyliä kehittävä japanilainen katumuoti on kyllä tosi hienoa. En kyllä tiedä, olisko mulla pokkaa samaan tapaan kehittää esim. kirppisvaatteista yms. jotain omaperäisiä asukokonaisuuksia. En mä varmaan edes osais.
BTW Gyaru-tyyli näyttää rantautuneen jo Suomeenkin! Auuuuh! Katsokaa vaikka!: http://irc-galleria.net/archive.php?nick=carryberry&album_id=all
* * *
Noi Iittalan Ego-malliston kupit ovat kiinnostaneet mua jo aika pitkään lähinnä siksi, koska niitä voi ihan huoletta pinota vaikka kuinka korkeaksi pinoksi kaappiinsa vailla pelkoa, että siitä pinosta tulee yhtään kiikkerä. Sen vuoksi ne eivät vie kauheasti tilaa kaapissa. On niissä sekin hyvä puoli, ettei niiden aluslatasissa ole minkäänlaista kuoppaa kuppia varten; Niitä siis pystyy hyvin käyttämään muihin käyttötarkoituksiin sillon kun ne eivät ole kupin aluslautasina. Ovat ne kupit toki ihan tyylikkäitäkin. Siellä SOKOS-tavaratalossa olen hyvällä menestyksellä kokeillut tehdä niistä jopa 6 kupin pinon. Mulla on ennestään Arabian Arctica-mallistosta jotain 1,5 dl ja 2,5 dl kuppeja ja niistä aika tulee kiikkerä pino jo kahdesta kupista. Mulla on nyt siis kaksi 2 dl kuppia siitä Ego-mallistosta ja varmaan pikkuhiljaa ostan niitä vielä lisää. Lisäksi haluan siitä mallistosta ainakin kaksi 4 dl kuppia aluslautasineen.
]]>Lähdin sitten fillaroimaan. Olihan se kiva, kun rengas pyöri vapaasti, mutta se harmitti, kun se ainoa käytössä oleva vaihde oli joihin ylämäkiin liian iso. Menin ensin yhteen korjausfirmaan nimeltä Huoltopilotti. Kello oli 16:50 ja sen sulkemisaika oli klo 17:00. Ei ne ihan niin lyhyellä varoitusajalla ja niin äkkiä voineet korjata mun fillaria, mutta sen he pysytyivät lupaamaan, että saavat korjattua filarin samana päivänä kun sen sinne tuo.
Ajelin sitten kaikessa rauhassa Japanin tunnille ja olin siellä hyvin ajoissa. Tällä kertaa mm. leikittiin hirsipuuta. Japanin tunnin jälkeen kävin palauttamassa kaupunginkirjastolle yhden DVD:n. Sitten kävin SOKOS-tavaratalossa. Ostin Watsa-Kahwia ja Iittalan Ego-malliston 2 dl kahvikupin ja sille aluslautasen. Se Ego-mallisto oli nimittäin siellä 20 % alennuksessa. Sitten fillaroin kotia kohti. Käväisin vielä mua lähimmässä R-kioskissa. Siellä oli pilkkahintaan myynnissä vuokrauskäytöstä poistettuja DVD-levyjä. Mä huomasin niiden joukossa leffasta nimeltä Perikato. Sehän piti heti ostaa! Olen nimittäin lukenut Wikipediasta suurella mielenkiinnolla sekä tuosta elokuvasta että Hitlerin viimeisistä päivistä, joista toi elokuva kertoo. Sitten menin kotiin.
]]>