Lähdin illan tullen Vakiopaineeseen osallistuakseni ns. Poetry Slamiin, joka alkoi klo 18.00. Osallistujia oli yhteensä kymmenkunta. Homman nimi oli siis se, että piti mennä lavalle ja esittää siellä maksimissaan 3 min. pitkä setti omia runoja ja yleisöstä kerätty tuomaristo antoi sille pisteitä. Kunkin esityksen saamista pisteistä aina korkein ja alhaisin jätettiin vaille huomiota. Mä esitin omalla vuorollani nämä runot:
Ekan kierroksen jälkeen viisi parasta pääsi tokalle kierrokselle. Mä en päässyt tokalla kierrokselle. En muista, kuka voitti, mutta hän ja ehkä myös 2. ja 3. paras menevät sitten valtakunnalliseen Poetry Slam ‐kilpailuun.
Mä jäin sitten sinne Vakiopaineeseen. Iltakahdeksan tienoilla alkoi esitys nimeltä Surullinen sunnuntai. Joku bändi esitti aika synkeitä lauluja ja kertoili aika synkeitä juttuja laulujensa välissä. Olin Vakiopaineessa sitten melkein valomerkkiin saakka, joka oli klo 1:30.
Siirryin Freetimeen ja siellä oli se yks Heidi poikaystävänsä ja jonkin pariskunnan kanssa hengasin enimmäkseen heidän seurassaan. Yllättäen tiskijukka soitti hitaita muutenkin kuin viimeisinä hitaina. Mä tanssin yhden naisen kanssa niitä. Viimeisillä hitailla kerkesin tanssittaa vielä kahta naista. Menin joskus klo 03:30 olleen valomerkin jälkeen kotiin.
Se viimeisin netin pätkäisy oli lähinnä sellainen, että vaikka muussa netinkäytössä olikin havaittavissa oireilua, niin IRC-klientti sentään pysyi linjoilla sen yli eikä tullut jotain ”No PONG reply” -virheilmoa. Taidan silti kaikenvaralta ostaa piakkoin uuden verkkokortin.
Lauantaina ja sunnuntaina ei enää satanut lunta. Tässä aamuyöstä satoi vähän vettä, mutta parempi sekin kuin lumisade. Sitäpaitsi toihan hieman nopeuttaa lumensulamista.
Meenpä kohta nukkumaan.
Heräsin jokin aika sitten.