Päivittelin lävistysfirmojen luetteloa aikalailla.
Meenpä nukkumaan.
Olin unohtanut laittaa kännykän äänettömälle ja heräsin aamupäivällä joksikin aikaa siihen, kun isä soitti. Argh! Jatkoin uniani ja heräsin vekkarin turvin iltakolmen tienoilla. Fillaroin uuteen kämppääni ja saavuin sinne hyvissä ajoin ennen iltaneljää. Jäin sinne odottelemaan niitä tyyppejä, joitten tehtävänä oli roudata ja asentaa sinne se mun pesukone klo 16.00–19.00 välisenä aikana. Ensin vain löhösin olohuoneen matolla. Sitten harrastin hillitöntä RTFM:ää mun kämpän mukana tulleitten kodinkoneitten manuaalien kanssa.
Noin klo 18:45 ovikello soi ja siellä oli pari jätkää sen mun pesukoneneen kanssa. Aika pian kävi ilmi, ettei sen koneen mukana tullut vesiletku riitä mihinkään. Toinen niistä jätkistä jäi sinne hoitamaan asennuksen muita toimenpiteitä ja mä lähdin toisen kanssa heidän rekka‐autollaan Giganttiin ostamaan pitempää letkua. Palasimme mun kämppään ja ne jätkät hoitivat hommansa loppuun ja lähtivät lätkimään.
Luin manuskat loppuun, mukaanlukien sen pesukoneen manuska. Hetken aikaa ihmeteltyäni lähdin liikkeelle. Päätin käydä Prisma‐tavarataloa katsomassa. Siellä tuli heti Minttu ja Santeri vastaan. Halasin Minttua. Hän oli näköjään raskaana. Hain itselleni S-etukortin hakemuskaavakkeen. Kaupassa kohtasin Deetsayn. Ostin vain kylmäsavustettua tofua, Brunbergin tummaa suklaata ja Dr. Pepperiä. Sitten fillaroin kotiin.