WWW-diary of Juhapekka Tolvanen:

Sunday, 23 April 2006




07:11:38 EEST @215

Päivä pari sitten sain vihdoin jonkin täytekynän tyhjäksi ja sen myötä vapaaksi Noodler's Ink Luxury Blue ‐täytekynämusteen testaamista ja käyttöä varten, tarkemmin sanottuna sen mun kaulassaroikkuvan Herlitz Tornadon. Se itse muste on värisävyltään vähän outo: Se on sininen, mutta melko vaalea ja vähän harmahtava. Ainakin Pendemoniumin sivulla se näyttää samalta kuin minullakin. Mutta on se ainaskin paremman näköinen, kuin esim. se surullisenkuuluisa Pelikan 4001 Royal Blue. Ja oikeastaan se on aika ”rauhallinen” sävyltään, eikä ainakaan ”räikeä”. Jo näin lyhyessä ajassa alkaa tuntua, että siihen värisävyyn tottuu. Ja toisaalta ei todellakaan ole pelkoa, että se ajanmittaan muuttuisi yhtään tuon vaaleammaksi ja sen myötä lukukelvottomammaksi. Sen musteen jättämän jäljen saa näyttämään hieman tummemmalta, kun käyttää sitä jossain aika ”märässä” täytekynässä. Konvertteria käyttäessä täytekynän saa ainakin hetkellisesti jättämään märempää jälkeä, kun siirtää sen konvertterin mäntää juuri ja juuri sen verran, että mustetta alkaa hieman näkyä kärjessä.

Olishan se kiva, jos Noodler's Inkiltä tulis joku muste, joka olis muuten samanlainen kuin tuo Luxury Blue, mutta kirkkaamman, intensiivisemmän ja tummemman sävyinen. Mutta sitä odotellessa kyllä aion jatkossakin käyttää ja ostaa tuota täytekynämustetta: Mä halusin jonkin sinisenvärisen täytekynämusteen, joka kestää vaikka mitä, sekä ajan hammasta että erilaisia väärennösyrityksiä ja tällä hetkellä toi Noodler's Ink Luxury Blue täyttää sellaiset tarpeet parhaiten. Ihan saletisti jatkossa allekirjoitan aina kun mahdollista tolla musteella täytetyllä täytekynällä kaikki mahdolliset paperit, mihin se vaan suinkin kelpaa; Poikkeuksia ovat ainakin ”kalkkeripaperit” ja ainakin eräät kuitit, joihin täytyy kirjoittaa allekirjoitus, kun maksaa pankki‐ tai luottokortilla. En aivan tarkkaan tiedä, mikä on tilanne Suomessa, mutta ainakin Yhdysvalloissa ainakin joillakin alueilla ainakin tiettyjen tärkeitten papereitten allekirjoituksiin pitää käyttää nimenomaan sinisenväristä mustetta. Juuri siksi tuo Noodler's Ink Luxury Blue alunperin kehitettiinkin. On sellainen käytäntö muutenkin järkevä: Sopimus‐ yms. ‐paperia katsoessa huomaa heti, että onko käsillä se alkuperäinen sopimuspaperi vaiko siitä tehty mustavalkoinen valokopio.

Normaalien vesiliukoisten musteitten lisäksi Noodler's Ink tekee ainakin kahta sorttia kestäviä musteita: ”eternal” ja ”bullet‐proof”. ”Bullet‐proof” ‐musteet kestävät siis kaikkia mahdollisia poistamisyrityksiä. ”eternal” ‐musteet ovat muuten yhtä kestäviä kuin ”bullet-proof” ‐musteet, mutta joillakin valkaisuaineilla ne saa irtoamaan. Tosin Noodler's Ink ‐firman Nathan Tardif on sanonut näin:

”All eternals are safe on safety check paper....you see, a forger has to be VERY careful when bleaching. With the eternal ink it takes so much bleach to fade it that he/she WILL also fade out the check background itself! A bank clerk would have to be a mad fool to pass such a check...akin to cashing a check doctored in crayon by a three year old....highly unlikely.”

”Bullet‐proof” ‐musteisiin kuuluu siis se jo ajat sitten ostamani Noodler's Ink Black ja tuo em. Luxury Blue. Ja niihin kuuluu myös se Polar Black, jonka prototyypin testaamiseen aikoinaan osallistuin, mutta jota en vielä ole ostanut. Ja viimeaikoina Noodler's Inkiltä on tullut muitakin ”Bullet‐proof” ‐musteita, mm. punainen Fox ja tummanvihreä Hunter Green. ”Eternal” ‐musteet ovat enimmäkseen sellaisia, että jollain tietyllä kaupalla on yksinoikeus myydä ko. musteita. Esim. em. Pendemonium myy Noodler's Inkin Legal Lapis‐ ja Iraqi Indigo ‐musteita yksinoikeudella Yhdysvalloissa. Tosin olen kuullut, että ainakin Tukholmassa NK‐tavaratalosta saa ainakin Legal Lapisia ja Iraqi Indigoa. Eli se Pendemoniumin yksinoikeus myydä niitä musteita pätee ilmeisesti vain Yhdysvalloissa.





12:57:24 EEST @456

Tilasinpas Pärnun reissua varten Rakennustiedon kirjakaupasta Moleskinen muistikirjoista ns. Info-bookin. Lisäksi tilasin ihan tavallisen pienen viivoitetun Moleskine‐muistikirjan.

Ja sitten. Sitten diskurssianalysoin vihoviimeisetkin graduni aineistoon kuuluvat lehtiartikkelit. YESSSSS!!!!1!!111!!!!11! Seuraavaksi mun täytyy lukea toi gradu läpi ensin monitorilta ja sitten paperilta ja sen myötä pitäis saada tehtyä jotain loppupäätelmiä yms. pähkäilyä ja yhtä sun toista viilailua. Toi paperilta lukeminen on aika tärkeää sekin, koska silloin saattaa huomata jotain virheitä, joita ei muuten huomaisi. Ja paperiseen versioon voi raapustaa vaikka kuinka paljon punakynämerkintöjä.

Sitten pitäis lähettää gradun ns. ensimmäinen versio graduohjaajalle. Se vaihe kyllä vähän pelottaa: Entäs jos se gradun ohjaaja käskee mun lukea vielä yhden paksun kirjan tai teettää jotain muita aikavieviä juttuja graduni parantamiseksi? Saa nähdä, miten käy. Mutta tod.näk. teen niin, että juuri ennen Pärnun reissuun lähtöä lähetän sen graduni graduohjaajan arvioitavaksi.

Yks juttu, mikä myös pitää jossain vaiheessa tehdä, on tämä: Pitää luetuttaa mun gradu isälläni, joka aikoinaan työskenteli myös äikän opena. Siinähän saattaa löytyä ainaskin jokunen kielioppivirhe tms.





14:06:57 EEST @504

Meenpä nukkumaan.





21:07:02 EEST @796

Heräsin jokin aika sitten.





Edellinen / Previous

Seuraava / Next

Juhapekka Tolvanen