WWW-diary of Juhapekka Tolvanen:

Monday, 28 May 2007




18:37:41 EEST @692

Perjantaina taisi Spoinkel talsia vastaan, kun fillaroin kohti MaD-housea. Mulla oli enkuntunti klo 10:00-12:00. Sen jälkeen menin Sokoksen kautta kotiini. Koitin nukkumista tunnin parin verran ja saatoin nukkuakin ainakin vähän. Sitten piti valmistautua Jyväskylän blogimiittiin, joka alkoi iltakuudelta Sohwin kabinetissa. Itse tulin sinne vähän iltakuuden jälkeen. Olihan siellä vaikka ketä, esim. Kaijanaho, Vakio, Zache ja Vakio. Joskus Iltaseitsemältä syötiin. Mä söin kasvispurilaisen vegaanisena.

Jossain välissä häippäsin Vakiopaineeseen. Jonkin verran blogimiitn väkeä tuli sinnekin ja olin heidän seurassaan valomerkin lähestyessä ja sen jälkeen. Tuli vähän puhetta, että mentäis Freetimeen. Mä menin sinne jo edeltä. Siellä olin heidän kanssaan melkein sulkemisaikaan saakka.

Lauantaina en tehnyt mitään järin ihmeellistä. Kunhan nettasin vaan. Tosin aika paljon tutkiskelin wepistä informaatiota ilmiöstä nimeltä numeroasema. On meinaan aika spookyä ja creepyä touhua se. Myöhemmin kuulin irkissä, tällaista heiteltyäni aiheesta kertovan Wikipedia-artikkelin URLia kanaville:

<>>>@MrMan<<<> naula: noi numeroasemat on aika spookyn kuuloisia kun istuu yksin hereillä teltassa keskellä pimeää metsää ja robottiääni tankkaa radiossa "november, oscar, alfa..."

Hän oli tosiaan intissä tuollaista kokenut ja siellä toi ilmiö on kapiaisillekin tuttu. Mutta on toi aika spookyä ja creepyä kuunneltavaa jo yksin kotona hämärässä MP3-tiedostoista kuunneltuna. Erityisesti kannattaa imaista wepistä The Conet Projectin MP3:set ilkosen ilmaikseksi ja laillisesti. BTW noi ”november, oscar, alfa” ovat ns. radioaakkosia ja muuten olen sitä mieltä, että ne on tosi hyvä osata esim. silloin kun sanelee puhelimessa vaikkapa taksia tai pizzaa tilatessa osoitteen, jossa esiintyy helposti toisiin sekoittuvia kirjaimia, esim. B vs. D tai I vs. J.

Sunnuntaina mun vanhemmat käväisivät täällä, kun olivat matkalla Keuruun ekokylästä kotiinsa. Mä vähän leikin puhesyntikkasoftalla nimeltä Festival; Kokeilin sillä ihan huvin vuoksi, millaista Scheme-koodia sille pitää kirjoittaa, jotta saisi aikaiseksi jonkinlaisen numeroaseman. Otin vaikutteita vaikka mistä Conet Projectissa mukana olevista numeroasemista. Tällaista sain aikaiseksi:

;; VOLUME KAAKKOON, FESTIVAL PUHUU SANGEN HILJAA LINUXISSA
(set! default_after_synth_hooks
  (list
    (lambda (utt)
      (utt.wave.rescale utt 1.0 t)
      )
    )
  )

(load "/usr/share/festival/voices/finnish/suopuhe.common/suo_fi_lj_diphone.scm")

;;; Tunniste:
(SayText "huomio 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0")
(SayText "huomio 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0")
(SayText "huomio 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0")

;;; Bulletiinin kirjoittaja:
(SayText "kuka")
(SayText "kuka")
(SayText "kuka")

(SayText "aarne")
;;;(SayText "bertta")
;;;(SayText "celsius")
;;;(SayText "daavid")

;;; Bulletiini alkaa:
(SayText "alku")
(SayText "alku")
(SayText "alku")

;;; Tällä kertaa ei bulletiinia:
(SayText "1 2 7 6 5")
;;; Kirjainväli
(SayText "aaaa")

;;; Toisto
(SayText "uudestaan")
(SayText "uudestaan")
(SayText "uudestaan")

(SayText "1 2 7 6 5")
(SayText "aaaa")

;;; Loppusanat:
(SayText "loppu")
(SayText "loppu")
(SayText "loppu")

;;;  vim: set ft=scheme fenc=utf-8 :

Tosin siinä projektissa mulla välillä paloi käämit, proput ja hihat, koska sekä Festivalin että sen suomenkielen tuen nimeltä ”Suopuhe” dokumentaatio oli aivan syvältä ja poikittain sieltä minne päivä paista ei ja siksi perin ruskeaa. Mutta kyllähän toi puhuu melko ihmismäisesti suomea. Vielä kun olis jotain über-salaista informaatiota, jota haluaisi tuolla lailla ihmisille välittää. :-) Toisaalta olis aika hankalaa saada luvat lyhytaaltoradiolähetyksiin. Tosin joku ROT13-enkoodausta käyttävä nettiradiona toteutettu numeroasema saattais olla ihan hupaisa projekti sekin. Numeroasemia on tosin ilmeisesti jo ainakin kerran parodioitu.

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä aloin valmistella enkun kurssia varten esitystä. Luin valitsemani enkunkielisen tieteellisen artikkelin ja merkkailin siitä olennaiset kohdat korostuskynällä. Sitten aloin opetella tätä esitystä varten erästä TEXiin perustuvaa dokumentinvalmistusjärjestelmää. Se ei ole suinkaan LATEX vaan ConTEXt. Ensialkuun oli vähän ihmettelyä sen kanssa, että tukeeko emacsin elisp-laajennos nimeltä AUCTeX ConTEXtia vaiko ei vai pitäiskö käyttää mieluummin Vimiä. Loppujenlopuksi päädyin tekemään bugiraportin, koska Debianin experimentalista hakemani emacs22-gtk ei osaa lainkaan käyttää AUCTeXiä. emacs-21 kyllä osaa ja se ConTEXt-tuki tosiaan löytyy. Sitten pääsin itse asiaan. Olihan se helvetin hauskaa, vaikkakin yhdessä vaiheessa hakkasin aikas kauan päätäni seinään, kun jossain välissä vahingossa poistin tiedoston lopusta tuikitarpeellisen komennon \stoptext . Oli siinä ihmetteleminen, että miksi käännösprosessi jumittuu joka vitun kerta. Mutta kyllä mä nyt osaan perusasiat ConTEXtista.

Aamukin alkoi jo sarastaa. Kerkesin nukkua pari tuntia ennen maanantain enkun tuntia. MaD-housea kohti fillaroidessa taisi Zache tulla vastaan. Enkun tunti oli klo 12:00-14:00. Sen jälkeen kävin ensin Tietohallintokeskuksessa (ent. ATK-keskus) kysymyssä siltä yhdeltä puolalaiselta käännöstä mun ovikylttiä varten. Hänen puolan kielen taitonsa olivat jo aika ruosteessa, mutta hän kirjoitti minulle puolaksi lauseen, joka tarkoittaa jotain sellaista, ettei mulle saa kaupustella kuvataidetta eikä saa kerjätä multa rahaa.

MaD-housen aulassa oli kauhea kasa monitoreja. Kysäisin virastomestarien kopista, että saako niitä pelastaa joutumiselta ongelmajätteisiin vai ovatko ne menossa jonnekin hyötykäyttöön. Sain kuulla Tietohallintokeskuksen Lehtimäeltä, että niille oli tosiaan iltakolmelta ”noutaja” tulossa, koska ne olivat menossa ongelmajätelaitokselle. Vähän harmittelin ääneen, kun ei ollut liiemin mahiksia saada niistä edes yksi pelastettua: Jos olisin mennyt linillä kotiin, niin se monttu olisi todennäkäisesti kerennyt kastua pilalle jo matkalla lähimmälle linipysäkille. Oli meinaan aikamoinen sade. Yks mahis olis ollut tilata taksi mahd. lähelle MaD-housea, mutta ei huvittanut panna sellaiseen rahaa palamaan. Yllättäen yks siinä aulassa oulut random-jätkä, jolle olin ääneen harmitellut tilannetta päätti tarjota mulle kyydin. No, mä kuskasin monitorin pihalle ja hän ajoi autonsa lähelle. Sitten ajettiin meille. Mä kuskasin monitorin kämppääni. Sitten poistin repustani vähän turhia kamoja ja otin mukaani sadetakin ja pyöräilykypärän sadehupun. Hän vei mut keskustaan ja jätti mut jonnekin kaupunginkirjaston ja Ekolon välille. Hän ei ehtinyt kuskata mua Mattilanniemaan saakka, koska hänellä oli aika härö projekti Kirkkopuiston tienoilla: Jyväskylän lähes kaikkien kristittyjen seurakuntien jäseniä rukoilee siellä 24/7 niin, että koko ajan on vähintään yksi ihminen rukoilemassa. Holy shit! :-O Hänen rukousvuoronsa oli määrä alkaa iltakolmelta.

Mä ostin Ekolosta vähän syötävää. Sitten ostin KampusDatasta kahden gigan USB-muistitikun hintaan 15 euroa. Muistinko muuten mainita, että niiden hinnat putoavat aivan silmissä? :-) Kävin ostoksilla myös Sokoksessa. Hengailin vaikka missä muissakin kaupoissa. Antikvariaatista nimeltä Dr. Feelgood Records ostin käytettynä Rammsteinin CD:n nimeltä ”Reise, Reise”. Lopulta talsin Mattilanniemeen jossa fillarini yhä oli ja fillaroin sieltä kotiini.

Seuraavaksi saankin sitten jännätä, että oliko toi monitorin pelastaminen kannattava tempaus: Jos sen resolutioksi paljastuu isompi kuin mun nykyisen monitorin resoluution (1280×1024), niin olen tyytyväinen.





Edellinen / Previous

Seuraava / Next

Juhapekka Tolvanen