Vaihda Stylesheettiä tästä (Javascript/DOM): Oletus: index (Vihreää tekstiä mustalla pohjalla.) | indexbw (Mustaa tekstiä valkoisella pohjalla) | indexbwserif (Mustaa serif-fonttista tekstiä valkoisella pohjalla) | latex (Mustaa LATEX-fonttista tekstiä valkoisella pohjalla)

Juhapekka Tolvanen
Runosivu

2005


naula (versio 4)

heräsin jotain tunti sitten
pukeuduin(ko) Juhapekka Tolvaseksi(?)

mun nickki on naula
kopioi tämä

yhdeksäntuumainenko?

piikkikö sinun lihassasi?

taasko yksii naula arkkuun?
viimeinen naulako arkkuun?

mun nickki on naula
kopioi tämä

Tommy Tabermann

ehkäpä se aurinko paistaa jossain
vaan ei minulle
ehkä elämä ei olekaan rangaistus
mutta minulla ei ole edes sitä

suollat paljon siirappiakin
silti: kerro lisää

minulta loppuivat jo sanat

suoraan sydämestä
Internetin kautta
sinulle

mutta minulta loppuivat jo
näppäimistöltä merkit
muisteistani bitit
aivoistani lauseet
printteristäni muste
kännykästäni akku
sanakirjastani sanat

ja mikä pahinta:
niin laimeita ovat kauneimmatkin sanat:
"kuunsirpin kaarikin kalpenee vartalosi kaarien rinnalla"

on siis otettava käyttöön järeämmät keinot
kuten
halaus
pään silitys
ja pusu poskelle

ja sitten vielä:
pidä minua kädesä
jotta masentavat maailmanvoimat eivät minua veisi

mutta kosketus ei kulje kauas
joten mikset jo tule luokseni
sinä sähkön valtameren aalloista löytynyt helmi
sinä ruusu, jonka kaikkia piikkejä en vielä ole tuntenut

uni Catanin uudisasukkaista

zoomailin Catanin saarta
zoomailin kuin sinua

keskeltä lautaa löytyi kaupunki
ja keskeltä kaupunkia ovi
seisoit sen edessä
hyvä sydämesi, jossa oli outoja merkkejä,
oli avain siihen oveen

sinua tarkkaillaan

pahat tekosi muistetaan aina
hyvät tekosi unohdetaan heti
itseasiassa niitä ei edes huomata

se mitä teet väärin on väärin
ja kaikki kaatuu siihen

se mitä hän tekee väärin
vain on
ja se on siedettävissä
ja se on aina annettavissa anteeksi

ja löydäpä itsestäsi pienikin vika
saat sen mielessäsi kasvamaan vaikka elämänsuuruiseksi
kun ruokit sitä hyvin

et saa myöskään pyytää tai edes toivoa mitään
mutta sinun on otettava mitä saat
ja sinut saa vaikka dumpata koska vain ja miksi vain

niin, yksikin virheesi voi kaataa kaiken
mutta hän saa oikkuilla niin paljon kuin haluaa
ja sinä kestät sen

onhan se aika ankeaa

alkoikohan kaikki siitä, kun ensimmäistä kertaa
löysit isäsi yöpöydän vetolaatikosta
outoja karkkeja, joita ei voinutkaan syödä?
vai alkoiko kaikki siitä, kun huomasit
äitisi joskus kulkevan oudoissa vaipoissa?

etsit tietoa
sitten lähdit etsimään jotakuta,
mutta parempia aikoja odottaessasi
etsit lisää tietoa

onhan se aika ankeaa
kun yöpöydälläsi on yhä vaan talouspaperirulla
ja kun kukaan heistä ei yöllä lähtenyt luoksesi edes juomaan teetä
niin ehkä pian joku tuleekin juomaan päiväkahvia

nörttiloru

säädä, säädä, nörtti pieni
mut älä päätä seinään lyö
hack, hack, hack!
guruuteen pitkä on munkin tieni
siinä on sunkin työ
hack, hack, hack!

et voi pelkkää kolaa juoda
pitenee vain vyö
hack, hack, hack!
läskii mahaas' voi se tuoda
sepä miestä syö
hack, hack, hack!

myöskin bugifiksit nouda
on ne tehnyt sulle hyö
hack, hack, hack!
jotka eivät huopaa eikä souda
ne asennetaan myö
hack, hack, hack!

etkös nukkumaan jo jouda
vaikka koittaa yö
hack, hack, hack!

etkös nukkumaan jo jouda
vaikka koittaa yö
hack, hack, hack!

etkös nukkumaan jo jouda
vaikka koittaa yö
hack, hack, hack!...

/NOTIFY

/NOTIFY muistutti minua taas:
on yhä olemassa jotain hyvää ja kaunista
tässä kavalassa maailmassa,
esim. sinä!

peliä

tulin juuri suihkusta
istuimme kerran näitten pyyhkeitten päällä treffeillämme
muistan sen toisinaan
ei siitä silloin mitään kivaa seurannut

jonkin menneen muistot, riekaleet
ja vanha suola

muuten, näissä pyyhkeissä on ruutuja
shakkiruutuja
onko tämä vain peliä?
onko elämä peliä?
onko kaikki vain peliä?

poissaoleva

niin sisäkkäin kanssani
niin lähekkäin kanssani
mutta niin silmät kiinni

keneltä saamme
toisiltamme
vaiko lukemattomilta haavekuviltamme
vaiko lukemattomilta muistikuviltamme

juuri nyt minä katson sinua
juuri nyt minä ajattelen vain sinua

kynähenkilön unet

I:

tilanne kävi mahdottomaksi
tartuin tanto-veitseen
vedin sen tupesta

mutta se olikin kynäkotelon kansi
ja alta löytyi kynät
jotka olemassaolollaan toistivat ikivanhan lauseen:
kynä on miekkaa mahtavampi

II:

kynäni on valmiina
ladattu patruunoilla
täynnä sydänvertani
voisin valloittaa sydämiä
tai vaikka maailmoita

mutta pää on tyhjä

vain ikuisuus on tässä

"Odotus on avainsana. Erotiikka on parhaimmillaan odotusta."
- Mikko Husa, Aamulehti 25.3.1996

kännykkä tarjoaa vain piinaavaa hiljaisuutta,
paitsi ehkä silloin, jos on joku jolle soittaa,
mutta eipä sekään paljoa hyödytä.
"tuut tuut tuut tuut..."
kännykkä tarjoaa vain piinaavaa hiljaisuutta,
jos et sinäkään soita.
vain ikuisuus on tässä.

Tove Monnin kaltaisetkaan eivät kirjoita minulle meiliä.
silti kaikki kunnia heille.
itse en osaa nyt kirjoittaa muuta kuin tämän runon
pyyhkien pois merkkejä ja tunteita.
ei huvittaisi pyykätä, siivota tai tiskata, vaikka oikeasti pitäisi.
ei huvittaisi elää, ei unelmissa, ei todellisuudessa.
vain ikuisuus on tässä.

ja kuka hullu on keksinyt
että vaikeneminen on myöntymisen merkki?
missä kohtaa piti nauraa?
vain ikuisuus on tässä.

tämä on taas yksi suuri pysähtyneisyys,
johon en voi kirjoittaa onnellista loppua.
vain ikuisuus on tässä.

nettilegendan uni

otin Utah-teekannun ja vielä
troijalaisesta huoneesta kahvipannun
menin Cornell-laatikkoon niistä juomaan
Lenna saapui seurakseni Stanford-jänö sylissään

tahtoisin

pitäisi kai mennä jo kotiin, vaikken tahtoisikaan
kaupunki kai nukkuu jo, vaikken tahtoisikaan

tahtoisin
tahtoisin edes nähdä, kuinka täällä jossain ulkona ei nukutakaan vaan...
tahtoisin kanssasi, vaikkemme vielä ole tavanneet

kovalevy

anna bittien juosta
laita silmäsi kiinni
kuule kuinka kovalevy laulaa

tuo kovalevyjen ikuinen laulu on aina seuranasi

valtavirrasta väärään

vaikka itse Käärmeenkantaja tulisi muistuttamaan olemassaolostaan
ei se ketään kiinnosta

ja sitten syödään odotellessa siemenperunatkin
tai lennetään suihkukoneella päin pilvenpiirtäjää
sillähän ei ole mitään väliä
vaikka ihmiselämä onkin liian lyhyt
tuhlattavaksi typeryyksiin

reppu

minä kannan sinua
jotta kantaisit minut ylitse tilanteitten
yhdessä ystävällisten esineitteni kanssa

kuljet aina mukanani vaikka raahustaisin surun murtamana kotia kohti


Copyleft:
Juhapekka "naula" Tolvanen
http://iki.fi/juhtolv/
juhtolv(at)iki(dot)fi

This WWW-page and all its poems are free; it may be copied, distributed or modified under certain conditions, but comes WITHOUT ANY WARRANTY; see the Design Science License for the precise terms and conditions.


Valid XHTML 1.0 Transitional

Tämä WWW-paikka näyttää paljon paremmalta WWW-selaimella, joka tukee WWW-standardeja, mutta sen sisältämä informaatio on silti saatavilla millä tahansa WWW-selaimella.