Vaihda Stylesheettiä tästä (Javascript/DOM): Oletus: index (Vihreää tekstiä mustalla pohjalla.) | indexbw (Mustaa tekstiä valkoisella pohjalla) | indexbwserif (Mustaa serif-fonttista tekstiä valkoisella pohjalla) | latex (Mustaa LATEX-fonttista tekstiä valkoisella pohjalla)

Juhapekka Tolvanen
Runosivu

2006


naula (versio 5)

mun nickki on naula
kopioi tätä

heräsin jotain tunti sitten
pukeuduin(ko) Juhapekka Tolvaseksi(?)

mun nickki on naula
myy tätä

minä
kesän lapsi
synnyin vuoden sinä päivänä
kun teltan narut katkesivat
ja seinät luhistuivat
ja alkoi tulla puukosta
mutta vasta iltapäivällä
kun oli lakattu tavoittelemasta kuuta

mun nickki on naula
levitä tätä

yhdeksäntuumainenko?

piikkikö sinun lihassasi?

taasko yksii naula arkkuun?
viimeinen naulako arkkuun?

mun nickki on naula
muokkaa tätä

tee niinkuin kaikki muutkin (versio 6)

heitä aivot narikkaan
ja tee niin kuin kaikki muutkin
niin kaikki on hyvin

tee vastarinnastaluopuminen
ja ala kutsua sitä realismiksi

seuraa miljoonaa kärpästä
ja lennä niitten kanssa

nuole harmainta valtavirtaa
vaikka se olisi kuinka ruskeaa

ja jos tosiasiat häiritsevät liikaa
paholaisen asianajajille annetaan kenkää

tänään
jokainen mielipide
on heille fanaattisuutta

tänään
rakentavinkin kritiikkisi
on heille turhaa vollotusta

tänään
muista tehdä yksi pilkku seitsemän lasta

tänään
muista ostaa myös
paskanruskeat purjehduskengät
ja viininpunainen kansitakki

sinua tarkkaillaan (versio 2)

pahat tekosi muistetaan aina
hyvät tekosi unohdetaan heti
itseasiassa niitä ei edes huomata

ja olitpa tänään mitä tahansa
niin menneisyyden haamut voidaan manata riesaksesi

sinä olet heille avoin kirja
mutta et maailmankirjallisuuden merkkiteos
vaan kioskin surkein roskaromaani
ja sen rivien välistä luetaan kaikkea sellaista
mitä sinä et näe

kannattavimmat sinunkaupat tehtiin jo ennenkuin synnyit

se mitä teet väärin on väärin
ja kaikki kaatuu siihen

se mitä hän tekee väärin
vain on
ja se on siedettävissä
ja se on aina annettavissa anteeksi

ja löydäpä itsestäsi pienikin vika
saat sen mielessäsi kasvamaan vaikka elämänsuuruiseksi
kun ruokit sitä hyvin

ja jos olet mies,
niin tarvittaessa pensselihomo pisteyttää sinut
Saimiakin varten

et saa myöskään pyytää tai edes toivoa mitään
mutta sinun on otettava mitä saat
ja sinut saa vaikka dumpata koska vain ja miksi vain

niin, yksikin virheesi voi kaataa kaiken
mutta hän saa oikkuilla niin paljon kuin haluaa
ja sinä kestät sen

yksikin virheesi voi tosiaan kaataa kaiken:
aina jokin sanasi on kompastuskivesi
jokainen kysymys on ansa
niillä sinut saadaan kiinni
vaikkapa siitä että olet se mitä olet
ja siitä että olet oma itsesi
ja siitä että olet

onhan se aika ankeaa (versio 2)

alkoikohan kaikki siitä, kun ensimmäistä kertaa
löysit isäsi yöpöydän vetolaatikosta
outoja karkkeja, joita ei voinutkaan syödä?
vai alkoiko kaikki siitä, kun huomasit
äitisi joskus kulkevan oudoissa vaipoissa?

etsit tietoa
sitten lähdit etsimään jotakuta,
mutta parempia aikoja odottaessasi
etsit lisää tietoa

onhan se aika ankeaa
kun yöpöydälläsi on yhä vaan talouspaperirulla
sekään ei pitemmän päälle riitä, että ottaa housut pois, ottaa slipoverin pois
ja kun kukaan heistä ei yöllä lähtenyt luoksesi edes juomaan teetä
niin ehkä pian joku tuleekin juomaan päiväkahvia

kynähenkilön unet (versio 2)

I:

tilanne kävi mahdottomaksi
tartuin tanto-veitseen
vedin sen tupesta

mutta se olikin kynäkotelon kansi
ja alta löytyi kynät
jotka olemassaolollaan toistivat ikivanhan lauseen:
kynä on miekkaa mahtavampi

totta tosiaan
te ette ole nähneet vielä mitään
ennenkuin olen vääntänyt kynää haavassanne
ja hieronut mustetta haavoihinne

II:

kynäni on valmiina
ladattu patruunoilla
täynnä sydänvertani
josta ainakin puolet on kofeiinia

voisin valloittaa sydämiä
tai vaikka maailmoita

mutta pää on tyhjä
pää on niin tyhjä
että valkoinen paperi muuttuu vihollisekseni
ja tekee minut hulluksi

III:

pieni ihme tapahtui taas
sieltä se tuli kun vähän kutitteli
tuo maaginen hetki, kun kynä koskettaa paperia
ja muste alkaa verenä virrata

juovun tästä musteesta, vaikken juo sitä pisaraakaan
muste on eliksiiriäni
nautin sen ulkoisesti
voisin vaikka myrkyttää sillä
mutta minä lääkitsen sillä
ja se on lemmenrohto jolla huumaan sinut

ja taas on palanen mieltäni oksennettuna eteenne
kynäni kautta

ainakin tietää eläneensä

IV:

aina me olemme kynä kädessä
aina me kirjoitamme elämämme kotiläksyjä
vaikka kuinka tylsällä kynällä.

sukujuhlat

"Tahdon tietää juureni mä mutten juuttua"
-- Zen Café

olen osa tätä sukujatkumoa
vain serkut ovat melkein samasta maailmasta
mutta laulut eivät puhu minun kielelläni
eikä minulla ole ketään näytettävää
en jatku
en koskaan edes liity

myöskään juomalaulut eivät puhu minun kielelläni
ja te luulitte, että nuoriso on huonoa

fillarihenkilö kesäyössä

ilta ei ole enää nuori
mutta kesäyötä riittää ja riittää ja riittää

kädet saattaisivat vaikka hamuta tyhjyyteen
kun ne eivät voi puristaa ruumiinosia
mutta ne puristavatkin rystyset valkeina ohjaintankoa

jalat voisivat vaikka potkia linipysäkin hajalle
kun ne eivät voi juosta (hää)yöjuoksuaan
mutta ne polkevatkin maitohappoisina polkimia

en tiedä mitä haen
en tiedä minne menen
en osaa kuin
ajaa
pysähtyä
katsella
ja taas ajaa
kerta kerran jälkeen
uudestaan ja uudestaan

kaupunki saisi tarjota muutakin kuin yön kauneuttaan
siksi levoton mieli levottomassa ruumiissa

jääkaappimagneettiruno no. 1

I:

moderni miljoonakaupunki
maanantaiaamun hiljaisuus kahvilla tai teellä
herätä en tahdo
kesäkatu kova kuin kaipaus kävellä vapautta kohti

II:

tuskatunti: kulta- ja maalikuohuja kuulemme
olutvaahto: kaikki juhlakaljassa uivat noin
viinaton on uhmaaja kun ei hän bailatessakaan edes yhdelle mene

laulut pumpuliravintoa
tämäkin jääkaappimagneettiruno on sitkeä heille

III:

maailma melkein kuollut: ympäristöasiat näin auki

outo peli: joskus kaunista seksiä - vai rakkauta
pakko hoitaa tylsä tyttö, vaikka ei seiso

"pese ja mene" - silti ehdi emme

hullu huonetaulu: vasten omaa tahtoa täytyy olla lapsi. älä kysy miksi.

"ymmärrä: usko on kirkas tieto, korkea totuus, ikuinen.
pidätä onnellisuus.
lyö aina pirut pois.
palkinto nauti taivaalla."

IV:

näe nyt, mitä niin munasin.
kohta aalto lopulta antaa toivon kuolemasta.
minne päin laineet minua vievätkään sen jälkeen.
huokaus.
hyppy.
sitten ohi.

jääkaappimagneettiruno no. 2

marjamatka
mielimetsä
koskella kolme
kukin kuuma
aurinko enemmän energiana
haave hapan harha
huomen hiukan hunaja

entä jos...

vajosit niin alas
vajosit alemmaksi kuin basso
siksi kynäni sauhusi
ja näppikseni löi tulta
ja Adidas-verkkokin kävi kuumana
kun olin niin vasikka sinua ja muita kaltaisiasi kohtaan
- turhaan

kymmenen iskua tylpällä esineellä päähäsi
ei koitunut kohtaloksesi
etkä saanut edes IRL-spammia taloasi täyteen

niin kauan kun bisnes pyöri
ja rahaa riitti
ja vodka, viina ja viini virtasi
ja horoja lähti mukaan
et välittänyt mistään, kenestäkään
millään ei ollut mitään väliä
- sinulle

omatuntosi
ai, mikä omatunto?
senhän voi tarvittaessa juoda kurkusta alas,
peitellä raskailla huveilla.

vitutus meni yli kynnyksen
menetit ihmisyytesi silmissäni
menetit ihmisyytesi ihan itse
- sitä saa mitä tilaa

pääasia, että kaltaisiasi on edes yksi vähemmän
nyt millään muulla ei ole enää mitään väliä
- minulle

et voi tietää kuinka pääsin sisälle
silläkään ei ole enää väliä:
sinulla on suurempiakin huolenaiheita
kuten se seikka,
että sinua on ammuttu jo polviin

katsot voimattomana, kun menen serverihuoneisiisi tanssimaan,
tuhoamaan kaiken
kaiken
kaiken
kaiken

tuhoan nuo runsaudensarvet,
jotka putsuilevat muka kaikkea mitä vain voi toivoa
tuhoan nuo runsaudensarvet,
jotka pursuilevat vain lupauksia

valheiden verkkosi eivät koskaan kestäneet edes katsetta
valheiden valtakuntasi on jo tulessa

voin korkeintaan pohtia enää sitä,
ammunko sinua puupäähäsi,
vai valehtelijan sydämeesi,
vai annanko vapisevan veresi vuotaa kuiviin,
vai annanko sinun palaa valheiden valtakuntasi mukana,
vai nussinko sinua hellästi moottorisahalla.
millään muulla ei ole enää väliä
- minulle.

mies ilman paitaa

mies ilman paitaa
vain farkut jalassa
kyynärpäät jo verissä
tunnin parin päästä varmaan jo turpakin ruvella

festariportit eivät ole vielä edes auki
mutta eipä silläkään taida olla väliä
ainakaan niin kauan, kun viinaa riittää

tuoko on elämää?

kaikki on ihan okei

menen ulos
päin näköä iskee
asioita
tapahtumia
joille en tiedä nimeä

kaikki on ihan okei niin kauan kun en ole liikaa vailla
kaikki se on aivan liikaa
kaikki se on aivan liian aikaisin

kaikki on ihan okei niin kauan kun en ole liikaa vailla
aivan liian aikaisin
aivan liikaa
yritin
tahdoin

kaikki on ihan okei niin kauan kun en ole liikaa vailla
pitäisi suunnata sinnepäin, mistä eniten kutsu kuuluu
mutta voin vain suunnata sinne, mistä vähiten hätistellään pois
saan jotain niiltä jotka suostuvat
mutten koskaan niiltä joilta todenteolla haluaisin

oikeasti tekin olette ihan turhia
kaikki on ihan auki kunnes olen enemmän vailla
meillä ei ole toisillemme mitään annettavaa siinä vaiheessa
silloin en sano mitään
olen vain
vaikka jokin minussa
osa minua
tahtoisi tehdä jotain pahaa
mutta jokin minussa
osa minua
tahtoisi juosta kauas pois

mutta te olette juuri nyt kaikki mitä minulla on
heitänkö sen pois?
mitä minulla sitten on?
mitä minä halusinkaan?

tässä maailmassa
”ihan kiva tyyppi” on verinen loukkaus
”oli ihan kiva jutella” on henkinen kuolemantuottamus

ehkä jonkun kanssa on paikka
jossa ei tarvitse olla yksin ihmisten keskellä
jossa ei tarvitse sietää ylimääräisiä
eikä tarvitse haluta kenenkään muun kanssa kovin paljoa

talojen seinillä silmät

kuvittele,
jos talojen seinillä olisikin silmät muttei kameroita
ne voisivat vain mykkinä katsoa,
kun tulemme niitten ääreen tekemään temppumme.
ne tahtoisivat kertoa siitä jälkipolvillekin

kuviot

aivan tuossa naapurissa ihminen
räjäytellen rakensi itselleen elintilaa

verkko ei koskaan nuku
se on aina vaan tässä ja tuolla minusta riippumatta

ja rahakin kai maailmaa pyörittää
osan siitä kämppis raportoi pomoilleen

tää on tää systeemi
nää suuret ja pienet kuviot
niissä ollaan aina niin pienenä

en tahdo kirjoittaa sinisellä

sininen on kaipauksen väri
kaipauksen väri on sininen
kaipauksensininen

vaikki kirjoittaisin sydänverellä
musteeni on aina vaan sinistä kuin kaipaus
tahdon sen olevan sinistä kuin uni
uni jostain paremmasta kuin nyt

mutta en tahdo kirjoittaa sinisellä
enkä murheenmustalla
tai tylsänharmaalla

jokin herää eloon vihreänä
vehreänä
vihreänvehreänä

ja punainen veri virtaa suonissani
kuin intohimo
intohimo kaikkeen

eivätkä elämän värit varmasti tähän lopu

isot pojat kertoivat

isot pojat kertoivat:
ovesi oli ainakin joskus auki vaikka kenelle

tänään kuulen vain äänen
joka lähtee seinästä
johon en turhaan tahdo päätäni lyödä


Copyleft:
Juhapekka "naula" Tolvanen
http://iki.fi/juhtolv/
juhtolv(at)iki(dot)fi

This WWW-page and all its poems are free; it may be copied, distributed or modified under certain conditions, but comes WITHOUT ANY WARRANTY; see the Design Science License for the precise terms and conditions.


Valid XHTML 1.0 Transitional

Tämä WWW-paikka näyttää paljon paremmalta WWW-selaimella, joka tukee WWW-standardeja, mutta sen sisältämä informaatio on silti saatavilla millä tahansa WWW-selaimella.