2007-11-04 13:01:32

Sekalaista puuhailua ja Star Wreck

Eilen aloin todenteolla täyttää ruoalla ja ruoanlaittoa auttavilla puolivalmisteilla pakastinta, joka vasta jokin aika sitten saatiin llähes tyhjäksi. Keitin pari rasiallista kikherneitä. Niistä tuli kaksi litran pakastusrasiallista täyteen ja laitoin ne pakstumaan. Loput kkikherneet käytin sitten Keittoon™, jota meni sitten pakastimeenkin vaikka kuinka.

Testailin CD-rippausta: Sillä mun Plextor-merkkisellä SCSI-vääylän romputtimella voi siis ripata vain roottina ja olen kokeillut sitä jo kolmella softalla: cdda2wav (oikeasti pelkkä symlinkki icedax:iin), cdparanoia ja cd-paranoia. Mutta nyt tolla mun uudella polttavalla romputtimella rippaus sujuu luserinakin millä tahansa em. komennoista.

Oon tässä myös blankkaillut kasan romppuja sille polttavalla romputtimellani. kumma kyllä, jos sen tekee wodim-komennolla, kone on koko sen ajan erittäin epävastaanottavaisessa tilassa. Ei vaan mene näppäilyt tms. syöte perille, tai siis menevät, mutta vasteajat ovat lähes yhtä pitkiä kuin rompun blankkauksen jäljellä oleva aika. Sensijaan komennolla nimeltä cdrskin homma sujuu ihan kivuttomasti. cdrskin:iä varmaan käyttäisin muutenkin romppujen polttoon, mutta Debianin paketoimasta versiosta puuttuu cdrecord-komennosta tuttu optio -waiti . Sitä tarttee ainaskin silloin, jos tekee romppuimagen silleen, että putkittaa sen suoraan polttosoftalle.

Koneen ollessa wodimilla suoritettavan rompunblankkauksen takia epävastaanottavaisessa tilassa luin seuraavan eli viidennen osan manga-sarjasta nimeltä Nausicaäa. Yhä vaan se jaksaa kiehtoa. Se on vaan niin eeppinen tarina, jossa on kiperiä tilanteita ja suuria tunteita.

Uskomatonta mutta totta, vasta hetki sitten katsoin sen leffan nimeltä ”Star Wreck: In the Pirkinning”. Mä imaisin sen kovalevylleni muistaakseni aika pian ilmestymisen jälkeen ja jossain välissä poltin sen rompulle. Ja nyt sitten katsoin sen. Kerrassaan nerokas leffa! Sain siitä tosi paljon irti, vaikken ole katsellut paljon paskaakaan Star Trekkiä tai Babylon 5:ttä. Olihan se jännä tarina, jossa tarinan (anti)sankareilla riitti täpäriä tilanteita vaikka kuinka. Ja vähänkö nauratti! Niin hienoksi komediaksi se on vedetty. Odotan jo innoissani heidän seuraavaa leffaansa. Sitä odotellessa pitää varmaan katsella heidän aiempaa tuotantoaan.


Posted by Juhapekka Tolvanen | Permanent Link | Categories: Näytelty elokuva, Ruoka, Manga, Hardis